Mietin pitkään lähdenkö enää toisena vuonna peräkkäin Dressemberiin mukaan. Kaikki uutuudenviehätys tyylihaasteesta ja alkuinnostus kirjoittaa asiasta on menneen talven lumia omassa elämässäni. Olen kaiken lisäksi sitä tyyppiä, joka innostuu kaikesta uudesta, mutta myös kyllästyy kovin helposti. Kolmas ehkä noloin asia on, etten kuitenkaan (omasta mielestäni) ole tarpeeksi perehtynyt ihmiskaupan todellisuuteen.  Olen toki tässä kuluneen vuoden aikana seurannut IJM:n työtä lähemmin ja ihastellut, miten heidän kauttaan oikeasti vapautetaan ihmisiä orjuudesta, mutta kovinkaan paljon en tiedä aihepiirin faktoista saatikka luvuista. Mm. siteerasin tuossa jostain kuulemaani lukua ihmiskaupan uhrien määrästä, jonka siis kuvittelin olevan sen n. 27 miljoonaa. No Suvin ajatuksia herättävästä postauksesta luinkin, että viimeisin arvio onkin n. 40 miljoonaa. Pikkuinen 13 miljoonan heitto. Tunnen aina alamittaisuutta postatessani jotain tästä aiheesta SoMessa, koska en vaan tiedä enkä tässä elämäntilanteessa ehdi kaikesta ottaa selvää. Eli jos olen mukana, mun täytyy hyväksyä, etten voi besserwisseröidä teeman puitteissa. Aika kova pala tällaiselle omaan fiksuuteensa nojaavalle tyypille.

No mikä sitten katkaisi kamelinselän ja taivuin mekkoilemaan taas? Marraskuun lopulla eteeni tuli ohjelma Ylellä, jossa kerrottiin ihmiskaupan todellisuudesta ihan täällä kotomaassa ja siinä vaiheessa päätin, että nyt riittää. Olen mukana. Muistin myös jälleen kerran, että kyse ei ole siitä, että saisin kiillottaa omaa kilpeäni tai tehdä taas jotain uutta ja kivaa. Kyse on ihmiskohtaloista, 40 miljoonasta ihmiskohtalosta.

Välillä tuntuu niin toivottomalta tuo mittakaava. Kymmeniä miljoonia uhreja ja mm. IJM pystyi heistä vapauttamaan viime vuonna 3555. Sitten tajusin taas, miten arvokas jokainen näistä ihmisistä on. Ja miten heille on pystytty antamaan takaisin elämä, tulevaisuus ja toivo, jonka heistä varmasti jokainen on jossain vaiheessa uhrina ollessaan kokenut täysin kadonneen. Paljonko maksaa yhden ihmisen elämän takaisin ostaminen? IJM:n vapautusoperaation keskihinta on 4500 USD. Sen verran maksaa uusi elämä. Ei lopultakaan ihan pahalle kuulosta meistä länsimaalaisista, mutta köyhässä maassa tilanne on toinen. Monet näistä naisista ja lapsista myydään prostituutioon ja he ovat itseasiassa joidenkin perheiden pysyvä tulonlähde. Se riipaisee syvältä. En minäkään valinnut syntyä Suomeen eikä se toinen lapsi vaikkapa Intiaan. Kohtalo vaan oli täysin erilainen…

Viime vuonna sain kokoon käsittämättömät 300 USD kamppanjassani. Tavoitteen asetin samalle tasolle tänä vuonna. Muistakaa, että jokaisella eurolla on väliä ja kampanjaa voi tukea myös levittämällä asiasta tietoa ystäville ja tutuille mm. somessa. Tieto lisää tuskaa ja tässä tapauksessa se on pelkästään positiivista. Kamppanja täällä: Sinikan Dressember 2014

Voit myös käydä vilkaisemassa toisessa blogissani ”Cause to Wear” Dressember-teemalla aloittamaani postaussarjaa DIY mekoista. Julkaisen siellä Dressemberin aikana muutamia helppoja mekko-ohjeita, mm. tämä mekko:

Mekkoilen siis tänäkin vuonna täällä kylmässä pohjolassa paksuihin UGGeihin ja parkatakkeihin luottamukseni laittaen. Ehkä jotain uuttakin tyylillisesti olen tänä vuonna tajunnut. Mekonhan voi pukea myös asuun alimmaiseksi. Tässä muutama esimerkki tästä oivalluksesta näin Dressemberin aluksi.