KUVA: PEXELS

ONKO KULUTTAJIEN VALINNOILLA MITÄÄN MERKITYSTÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KANNALTA?

VIIME AIKOINA olen miettinyt paljon kuluttajien vastuuta ja roolia kestävässä kehityksessä. Välillä ajatus on tuntunut suorastaan epätoivoiselta. Onko omilla kulutusvalinnoilla mitään merkitystä loppukädessä, jos valtaväestö puskee samanaikaisesti eri suuntaan.

Usein tuntuu, että kuluttajien vaikutusvaltaan

suhtaudutaan muutenkin pessimistisesti. Ajatellaan, ettei meillä ”tavallisilla kuluttajilla” ja meidän ostopäätöksillämme ole mitään vaikutusta isossa kuvassa, niin kauan kuin massiiviset valtiot ja suuret monikansalliset yritykset jatkavat alituista kasvuaan ja ympäristön saastuttamista. Vastuuta kaihdetaan ja keskustelua käydään kiivaasti siitä, kenellä vetovastuu tulisi olla ja kenen pitäisi tehdä ne merkittävät uhraukset ”maapallon pelastamiseksi”.

Tällainen väittely on kuitenkin vain ajan hukkaan heittämistä. Se, mitä todellinen, pitkän tähtäimen kestävä kehitys vaatii, on radikaali ajattelutavan sekä kulttuurin muutos ja nimenomaan tällä saralla vastuu on meillä jokaisella, niin kuluttajilla, valtioilla kuin yrityksillä.

KUVA: GIPHY 

OSTOPÄÄTÖKSILLÄMME ON MERKITYSTÄ – VAIKKAKIN VAIN RAJALLISESTI 

KULUTUS ON KESKEINEN OSA NORMAALIA ELÄMÄÄMME. Me kulutamme lähes koko ajan, oli se sitten vettä, ruokaa, energiaa, vaatteita, tavaroita, mediaa, palveluita jne. Teemme erilaisia kulutusvalintoja tiedostamattomasti pitkin päivää, esim. miten kuljen töihin tänään tai mitä tänään syötäisiin? Koska kulutus on arkipäiväistä ja toistuvaa, ei ole täysin yhdentekevää, mitä valintoja teemme. Vastuullinen kuluttaja voi ostopäätöksillään vaikuttaa kestävämmän tulevaisuuden puolesta joka ikinen päivä. Esimerkiksi “Buycott” eli tiettyjen tuotteiden tietoinen suosiminen ja “Boycott” eli tiettyjen tuotteiden tai brändien boikotointi ovat vahvoja kuluttajavaikuttamisen keinoja, samoin esim. aktiivinen palautteenanto, tuotetoiveet, lisätiedon ja läpinäkyvyyden vaatiminen tuotteiden taustoista sekä ylipäätänsä julkisen keskustelun aktivoiminen.

Kuluttajien vaikutusvalta ei ole pelkkä myytti, sillä yritykset ovat aidosti riippuvaisia asiakkaistaan, hyvästä julkisesta maineestaan sekä brändi -imagostaan, ja siksi palautteenanto sekä tuotetoiveet otetaan vakavasti. On hyvä muistaa, että yritykset pyrkivät ensisijaisesti tarjoamaan sitä, mille kysyntää löytyy. Ostopäätöksillämme on väliä, koska niiden avulla voimme viestiä haluamastamme ja täten vaikuttaa markkinoihin ja edistää vastuullista tuotantoa. Jos kuluttajat eivät ala aktiivisesti kyseenalaistamaan omia kulutustottumuksiaan ja markkinoiden toimintatapoja, kestävää muutosta on turha odotella niin yritysten kuin valtioidenkaan suunnalta – tähän tarvitaan myös kansalaisten tuki.

Pitkän tähtäimen kestävää kehitystä ei kuitenkaan saavuteta pelkästään vastuullisempien kulutusvalintojen avulla – kuluttajamarkkinat eivät suinkaan ole ainoat markkinat ja siksi kuluttajavaikuttamisen keinot ovat rajalliset. Monet suuryritykset toimivat pääosin B2B markkinoilla, missä kuluttajilta tulevat paineet eivät kohdennu yhtä nopeasti ja tehokkaasti. Me tarvitsemme jotain perusteellisempaa. 

KUVA: GIPHY

ME TARVITSEMME AJATTELUTAVAN SEKÄ KULTTUURIN MUUTOKSEN 

VÄHÄN AIKAA SITTEN luin artikkelin, jonka ydinviesti oli kutakuinkin seuraava: Aikamme todellinen este kestävälle kehitykselle ei suinkaan ole uusien liiketoimintatapojen ja -mallien, teknologian tai infrastruktuurin puute eikä edes huono politiikka, vaan pohjimmiltaan ajattelutapamme ja sitä ylläpitävä kulttuurimme.

Jos me oikeasti haluamme kestävää kehitystä, meidän täytyy tarkastella kulttuuriamme ja siihen liittyviä normeja ja uskomuksia uudelleen. Syvälle juurtuneet olettamukset kuten “jatkuva kasvu määrittää menestyksen”, “materia tekee onnelliseksi” tai “luonnonvarat on tarkoitettu rajattomaan hyötykäyttöön” tulee muuttaa. Menestystä ja onnellisuutta ei voida määritellä talouskasvun ja kulutuksen kautta. Merkitys on löydettävä jostain muualta kuin kenkien ja laukkujen lukumäärästä. ”Kestävyydestä” täytyy tulla uusi normi, joka ohjaa kaikkea toimintaamme.

Yksilöiden ajattelutavan kuin myös normien muutos on kuitenkin hidasta – edessä on takuu varmasti vuosikymmenien, ellei satojen pituinen projekti. Vain muokkaamalla yhteiskuntamme keskeisimpiä instituutioita eli vakiintuneita tapoja sekä käyttäytymismalleja (kattaen mm. koulutuksen, yritysmaailman, median, hallituksen, erilaiset sosiaaliset liikkeet jne.), kulttuuristen normien muutos voi hiljalleen onnistua. Me tarvitsemme työpaikoillemme ja kouluihimme lisää tietoa ravitsemuksesta, vastuullisuudesta, kulutuksesta, erilaisista elämäntyyleistä, medialukutaidosta, yleisestä ekologisesta tietoisuudesta ja mikä tärkeintä, meidän täytyy oppia ymmärtämään, että ihmiset ovat riippuvaisia maapallomme vakaasta tilasta. Yksilöiden ajattelutavan on ensin muututtava, vain siten voimme muokata kulttuuriamme kestävämmäksi.

KUVA: GIPHY

Ihanaa perjantaita kaikille!

-Jemilia ♡

Lue myös: Jokainen ostopäätös on äänestys haluamamme maailman puolesta