Maailmassa tuotetaan joka vuosi yli 311 miljoonaa tonnia muovia, josta noin 40 % päätyy kertakäyttöisiin tarkoituksiin. Nämä luvut ovat sinällään hulluja, ottaen huomioon, että muovi on materiaali, joka on valmistettu kestämään ikuisesti, mutta silti sitä käytetään täysin päinvastaisiin tarkoituksiin. Muovi ei nimittäin katoa koskaan kokonaan (ellei sitä polteta), vaan se hajoaa aina vain pienempiin osiin, joita ei enää lopulta paljaalla silmällä pysty näkemään (ks. mikromuovi). Muovin hajoamisprosessiin voi kulua jopa 500-1000 vuotta, mutta siitä huolimatta se ei maannu pois ikinä.
Äskettäin julkaistu uusi globaali muovin kulutustutkimus tarjoaa entistäkin hätkähdyttävämpiä lukuja. Tutkimuksessa arvioidaan, että olemme tähän päivään mennessä tuottaneet yli 8300 miljoonaa tonnia muovia. Vuonna 2015 muovijätteen määrän arvioitiin olevan noin 6300 tonnia, josta tutkijoiden mukaan vain noin 9 % päätyi kierrätykseen ja 12 % poltettavaksi. Vastaavasti 79 % muovijätteestä on päätynyt joko kaatopaikoille tai luontoon. Tämä vastaa noin 5000 tonnia. Tutkimus ennakoi, että jos nykyinen muovinkulutus trendi jatkuu samanlaisena, olisi vuoteen 2050 mennessä luontoon sekä kaatopaikoille päätynyt yhteensä noin 12 000 tonnia muovijätettä. Toisen jo aikaisemmin julkaistun raportin mukaan nykyisellä vauhdilla vuonna 2050 meristämme löytyy enemmän muovia kuin kaloja. On varmaan sanomattakin selvää, ettei muovin kulutus voi jatkua nykyiseen malliin.
Merien muoviongelma uhkaa kaikkia
Yksi suurimmista ympäristöongelmistamme liittyy nimenomaan merten muovijätteeseen. Keskellä pohjoista Tyyntämerta kelluu kaksi kertaa Texasin kokoinen Tyynenmeren jätepyörre (Great Pacific Garbage Patch) tai toisin sanoen maailman suurin kaatopaikka. Jos arviot sen koosta todella pitävät paikkansa on tämä jätepyörre yli neljä kertaa Suomen pinta-alan kokoinen (joidenkin arvioiden mukaan alue olisi vielä huomattavasti tätäkin isompi, ks. Guardian). Vastaavanlaisia jätepyörteitä löytyy myös Atlantilta. Muovi, joka kerran mereen päätyy ei katoa sieltä koskaan, ilman että ihminen keksii ongelmaan ratkaisun.
Merien muoviongelmasta kärsivät kaikki; eläimet, luonto sekä ihmiset (mukaan lukien talous). On arvioitu, että noin miljoona merilintua ja satatuhatta merinisäkästä kuolee vuosittain muovin takia. Muovin jämiä on löydetty niin lintujen, valaiden, merikilpikonnien sekä yhä useampien kalojen vartaloista. Pahimmillaan muovi kulkeutuu meren ravintoketjussa kalojen kautta takaisin ihmiseen. Erään Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan BPA muovikemikaalia löytyi 93 % kaikkien testattujen kuusi ja yli kuusivuotiaiden ihmisten kehosta. BPA vaikuttaa mm. hormonitoimintaan ja immuunijärjestelmään, mutta siitä huolimatta sitä käytetään monissa kulutustuotteissa mm. lasten tuttipullojen sisäpinnoitteena.
Kuva: Pixabay.
Mitä minä voin tehdä muovin kulutuksen pienentämiseksi?
Muovia löytyy lähes joka paikasta ja jokaisen kodista, mutta sen suurin markkina-alue on kertakäyttöpakkaukset. Tavallisessa ruokakaupassa ostoksia on lähes mahdotonta suorittaa ilman, että ostoskoriin päätyy jotain muoviin pakattua. Tämän lisäksi me kulutamme vuosittain noin 500 biljoonaa (= 500 000 000 000 000 ) muovipussia eli joka minuutti maailmalla kuluu yli miljoona muovipussia. Vaikka globaalia muoviongelmaa ei yksinään yksilötasolla pystytä ratkaisemaan, on meidän jokaisen mielestäni kannettava vastuuta vähentämällä muovin käyttöä. Alle listasin muutamia hyvinkin yksinkertaisia vinkkejä, miten jokainen voi aloittaa vähentämään omaa muovin kulutustaan:
- Kanna aina omaa kangaskassia mukana ostoksia varten. Tästä on varmaan toitotettu jo liikaakin, mutta siitä huolimatta keskiverto henkilö käyttää 350-500 muovikassia vuodessa. Jos syystä tai toisesta unohdat ottaa oman kassin mukaan kauppareissulle, osta mieluummin biohajoava muovikassi.
- Kiinnitä huomiota pakkausmateriaaleihin. Tämä pätee kyllä ihan kaikkeen, mutta etenkin ruokaostoksilla suosi biohajoavia pakkausmateriaaleja aina kun mahdollista. Suurin osa hedelmistä ja vihanneksista ei edes tarvitse mitään paketointia, joten yritä välttää muoviin pakattuja tuotteita ja pikkupussien käyttöä. Jos kuitenkin ostat isoja satseja kerralla kannattaa hankkia kestokassit helpottamaan kuljetusta.
- Kieltäydy muovipilleistä. Muovipilli on Top 10 yleisimmän muovijätteen joukossa, jota maailman meristä löydetään. Jos ihan välttämättä haluat jatkaa pillien käyttöä, tutustu mieluummin metallisiin tai puisiin kestovaihtoehtoihin. Lisäksi näytä, että välität ja osallistu “Stop Sucking” -haasteeseen täällä.
- Hanki omat take-away astiat. Joidenkin arvioiden mukaan maailmassa heitetään roskiin vuosittain 225 miljardia kertakäyttöistä kahvikuppia, joten paljon kahvia hörppivien kannattaa satsata kestävään take -away kuppiin. Lasinen juomapullo ei pelkästään säästä muovista irtoavilta kemikaaleilta, vaan myös bakteereilta. Uudelleen täytetyistä muovipulloista on löydetty huomattavasti korkeampi bakteerikanta, kuin mitä hyvässä juomavedessä tulisi olla.
- Vaihda muovisista kodin välineistä puisiin taikka metallisiin esine kerrallaan. Tulevaisuudessa, kun tulee tarvetta uusille kodin välineille (siivous-, keittiö & hygieniavälineet yms.) yritä kiinnittää huomiota valmistus materiaaleihin. Hyvänä esimerkkinä puiset tiski- ja hammasharjat taikka pestävät ja uudelleenkäytettävät siivousrätit ja suodatinpussit. Markkinoilta löytyy jo paljon kestäviä ratkaisuja, joten panostetaan niihin muovisten esineiden sijaan!
- Viimeisimpänä, varmista muovin oikeaoppinen kierrättäminen. Älä myöskään koskaan polta muovia itse! Esimerkiksi saunan pesässä ja takassa muovista irtoaa myrkyllisiä kaasuja.
Jos roskaongelma todella halutaan laittaa kuriin, on lainsäädäntö siihen kaikista tehokkain keino. Esimerkiksi Tanska on viimeisimpänä lanseerannut kansallisen muovistrategian ja EU:n odotetaan toimivan vielä tämän vuoden aikana (ks. uutinen). Kuitenkin niin kauan kun kyse on globaalista ongelmasta (merivirrat kuljettavat roskaa ympäri maailmaa) on kestävää ratkaisua mahdotonta löytää ilman kansainvälistä yhteistyötä ja valtioita sitovia sopimuksia. YK:lla on merioikeuksia käsittelevä sopimus, jossa jäteongelma on mukana yhtenä osana, mutta sopimuksen toimeenpanon kanssa ei olla onnistuttu. Nyt vielä Trumpin Yhdysvaltojen irtisanouduttua Pariisin ilmastosopimuksesta näyttää muovijätettä koskeva kansainvälinen ja toimeenpanokykyinen sopimus entistä kaukaisemmalta haaveelta…
Mitä mieltä te olette, ja mitä vinkkejä taikka ideoita teillä on muovin kulutuksen vähentämiseksi?
-Jemilia ♡
Entäs, mikä tämän blogin tarkoitus on?