Metku testaa: Kaffila

kaffila tampere.jpg

Joko Kaffila on sulle tuttu? Ainakin useimmille tamperelaisille koiranomistajille tuntuu olevan! Pieni ja symppis, mutta silti ehdottoman trendikäs kahvila keskustorin laitamilta löytyy kaikista mihin mennä koiran kanssa -listauksista ensimmäisten joukossa mainittuna. Kerran aiemminkin olin Metkun kanssa siellä visiteerannut, mutta silloin oli kesä ja lämmin, joten istuimme söpöllä terassilla sisätilojen sijaan. Tällä viikolla tuli aiheelliseksi juhlistaa ystäväni uutta työpaikkaa (onnea I!), ja hän ehdotti kakkutreffeille lokaatioksi Kaffilaa. Päätin hoitaa sekä kakunsyönnin että iltapäivälenkin samalla reissulla, nappasin Metkun mukaani ja suuntasin kohti Aleksis Kiven kadun ja Hallituskadun kulmausta.

kaffila2.jpg


Kaffila on söpö, kodikas ja pieni. Sisustus on kiva miksaus retroa ja nykypäivää trendikkääseen tapaan. Ihana, jo julkisivun kaari-ikkunoista välittyvä vanhan talon fiilis on säilytetty myös huonejaossa, sillä tila on kolmeen eri huoneeseen rakennettu, mikä on omiaan pitämään kaikua poissa ja tarjoamaan vähän yksityisempää fiilistä, vaikka paikka täynnä olisikin. Ja useinhan se on. Harvassa kahvilassa on normaalia jonottaa pöytäpaikkaa, mutta täällä se tuntuu olevan varsinkin ruuhka-aikoihin enemmän sääntö kuin poikkeus, minkä huomasimme odotellessamme vuoroamme sekä kassalle että pöytään. Mutta hyvää jaksaa ja kannattaa odottaa, näinhän ne sanoo.

Valikoimissa on laajalti herkkuja vegaaneille, ja gluteenittomiakin vaihtoehtoja löytyy. Jonotellessa vilkuilin ympärilleni ja huomasin useammassa pöydässä olevan työn alla herkullisen näköisten salaattiannosten syöminen. Kaffila tarjoilee myös erilaisia aamupalavaihtoehtoja sellaista kaipaavalle, ja viikonloppuisin tarjolla on brunssihenkinen aamiaisbuffakin. Täytyy käydä testaamassa joskus!

kaffila herkkuja.jpg
Koiraystävällisyys tuli ihanasti ilmi kahdella tapaa: jo pelkästään henkilökunnan reaktioista huomasi, että koirat ovat todellakin tervetulleita heille, ja lisäksi Metkulle tuotiin oma vesikupillinen pöydän viereen heidän aloitteestaan. Ihan superkivaa, jes, kiitos! Kaffilan tunnelmassa oli muutenkin jotain taianomaista, sillä tämä oli ensimmäinen kerta, kun Metku omat mukana olleet herkut mutusteltuaan rupesi tyytyväisenä pötköttelemään paikallaan. Kaupunkilaiskoiran kahvilakasvatus alkaa selvästi tuottaa tulosta. Yksi seurueemme jäsenistä naureskelikin, että Metkuhan on suorastaan rauhallinen – russeliksi. Jep, hyvä tarkennus.
 

metku kaffilassa.jpg

Villapaita niskaan ja takaisin ulos kylmään, yh. Mutta ihan ehdottomasti seuraavallakin kerralla kun keskustorin nurkilla tallustellessa varpaita ja tassuja paleltaa, on hyvä vaihtoehto poiketa Kaffilan lämpöön ja tunnelmaan! Kaffilan netti- eli facebooksivut löytyvät täältä.

Koti Ruoka ja juoma

Viikonloppubrunssi @ Cafe Siilinkari

manselaisin kahvila ikinä.jpg

cafe siilinkari tampere.jpg

Peritamperelaiseen Linkosuon kahvilaketjuun kuuluva Cafe Siilinkari on omanlaisensa ikoni Tampereen kahvilakulttuurissa. Liki kuudenkymmenen olemassaolovuotensa aikana Siilinkari lie nähnyt monenlaista kulkijaa, enkä osaa edes kuvitella siellä vuosien saatossa kaadettujen ja juotujen kahvikupillisten määrää. Oma ensimmäinen muistoni Siilinkarista on kaakaokupillinen joskus puoli elämääni sitten, kun ensimmäisiä kertoja Tampereella kävin. Sijainti Hämeenkadulla rautatieaseman ja Koskipuiston puolessavälissä on omiaan tavoittamaan satunnaisemmankin ohikulkijan, ja Hämeenkadulle avautuvat ikkunat tarjoavat kivan paikan tarkkailla kaupunkielämää, varsinkin jos ikkunapaikalle pääsee.

Jos Siilinkaria pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se sana olisi helppo. Sinne on helppo löytää, helppo mennä suoraan kadulta sisään, tuotevalikoima, sisustus ja jopa kahvilassa soiva musiikki ovat helposti lähestyttäviä. Asiakaskuntaa todellakin on vauvasta vaariin, Siilinkari ei ole millään tavoin profiloitunut yhden porukan paikaksi. Tietyllä tapaa monet asiat on tehty aika varman päälle, mutta sekään ei ainakaan allekirjoittanutta haittaa. Trendipaikat olkoot erikseen, Cafe Siilinkari on instituutio.

Ovet aukeavat arkiaamuisin jo seitsemältä ja viikonloppuisinkin kahdeksalta, joten itselleni Siilinkari on pääosin yksi niistä aamiaispaikoista, joissa voi syödä buffetista vähän isompaankin nälkään. Viikolla aamiaisen hinta jää alle kymppiin, samoin viikonloppujen aikaisempi kattaus lähtee samaan hintaan. Jos haluaa vähän spesiaalimpaa brunssisafkaa, kannattaa saapua paikalle lauantaina tai sunnuntaina klo 11:30-15, jolloin on päälle kuudentoista euron hintaan tarjolla pari pykälää monipuolisempaa ja valmistetumpaa brunssimurkinaa.
 

salaattibuffet.jpg

siilinkari nurkka.jpg

smoothiet.jpg

 

Lauantaiaamupäivällä jääkaappi ja vatsa ammottivat tyhjyyttään ja kanssaeläjääni koetteli pienoinen perjantain jälkeinen olotila, joten suuntasimme testaamaan, paraneeko vointi jos visiteeraa Hämeenkadulla brunssihommissa. Lauantain kattaukseen sisältyi kahvi, tee, appelsiinimehu (lämmintä, yhyy, eikä omppumehua, tuplayhyy!), perinteiset leivät, leikkeleet ja muut päälliset (gluteeniton sämpylä pyynnöstä), lihapullia, falafeleja, bratwurstia, kananmunia, kolmea erilaista ruokaisaa salaattia, muutamaa eri piirakkaa ja paistosta, jonkinlainen lasiin valmiiksi tehty marjasmoothie (todella hyvää!), hedelmiä, jogurttia, mysliä ja jälkkäriosasto. Käytännössä siis heidän perinteinen aamiaisbuffettinsa, jota oli pimpattu pari leveliä paremmaksi salaatein, smoothiella ja jälkkäreillä. Toimivaa! Erityiskiitos ihanalle tarjoilijattarelle, joka sattui puheisiin kanssani lukiessani ruokalistan allergiamerkintöjä – hän nimittäin tarttui heti kysymykseeni gluteenittomuudesta ja taikoi minulle tiskin takaa sämpylän lisäksi myös palan superhyvää suklaa-salmiakkikakkua, sillä buffetissa tarjolla olleet jälkkäriherkut olivat vehnään leivottuja. Huomaavaista ja sympaattista, että sellaista tarjottiin ihan oma-alotteisesti, kun ei valmiiseen valikoimaan kuulunut. Itse en olisi tohtinut mennä kyselemään tiskiltä sämpylää enempää.
 

round one.jpg

Jos olet aamutuimaan tai brunssiaikaan Hämeenkadun itäpään huudeilla ja helppoa ja vaivatonta aamiaisvaihtoehtoa vailla, on Siilinkari ehdottomasti testaamisen arvoinen. Ei jonoiksi asti kertyviä ruuhkia, ei häiritsevää meteliä, suoraa simppeliyttä niihin aamuihin kun ei jaksa ajatella sen enempää. Ei ehkä ykköspaikka romanttisille treffeille, eikä välttämättä oikea mesta tuntikausien istuskeluun, mutta nälän se vie ja hyvän mielen tuo. 🙂

Cafe Siilinkari

 

Koti Ruoka ja juoma