122. Toiki äijä oli iha et ”Sacrebleu”
Pakupäiväkirja 122.
Bonjour herkkusuut, sacrebleu, merci beaucoup ja pardon. Täytyy tässä vähän verestellä olemattomia ranskan kielen taitojani. 🫴 Luvassa Espanja – Ranska rajanylitys! Poliisit olivat Espanja-Ranska rajakohdalla sillan päällä parveilemassa ja hyväksyvästi nyökyttelivät päätään kun ajoimme vierestä ohi. 🥸 Ei sen kummempaa tarkistelua. Tällä kertaa raja ylitettiin Espanjan Irunin ja Ranskan Hendayen välimaastosta. Tuolla rajanylityspaikalla on todella outo maapläntti, nimittäin pienen pieni saari joka kuuluu kummallekin maalle. Baskin kielellä saari on nimeltänsä Konpantzia (espanjalaisittain Fasaanisaari). Kumpikin valtio ”omistaa” saaren puolen vuoden ajan. Siis… Puolen vuoden välein saari on Ranskan omistuksessa, jonka jälkeen saarella taas liehutellaan puoli vuotta Espanjan lippua. Yksi älyttömimmistä jutuista jonka olen kuullut. 😀 Kyseessä on kondominaatti eli yhteishallintoalue. Hauskinta vielä on että tuo pieni saari on melko mitäänsanomaton (kooltansa 200 metriä pitkä ja 40 metriä leveä), saarelle on pääsy kielletty, eikä paikan päällä ole muuta kuin puita ja muistomonoliitti. Fasaanisaarella on historiallisesti kuitenkin allekirjoitettu Pyreneiden rauhansopimus. Saari nähtävillä alakuvassa. 👇
Rajanylityskylässä oli heti todella epämääräinen meininki, enkä puhu tästä matkakaverini toiminnasta. Jätimme auton parkkiin ja lähdimme nopeasti jalkaisin ihmettelemään tuota Espanjan ja Ranskan yhteissaarta. Eipä siinä tosiaan paljon erikoista ihmeteltävää ollut, ja tuli muutenkin fiilis että autolle on palattava mahdollisimman pian. Tuollaiseen omaan gut-fiilinkiin asioista kannattaa aina ehdottomasti luottaa. Rajakylässä oli paljon kaikenlaista epämääräistä feikkikojumyymälää, mustavaatteisia ihmisiä huput päässä kolumassa nurkkia, ja taisi joku jotain huumeitakin kaupata ohi kävellessämme. Ranskasta ei niin kauhean kultaiset muistot jääneet viime läpiajon aikana, etenkin Marseille on voittanut koko matkamme ”älä ehdottomasti matkusta tähän paikkaan TOP 1 palkinnon”. Onneksi olkoon Marseille! 🏆
Ihme kyllä autossa oli vielä ikkunat ehjänä, ja jatkoimme ajelua seuraavalle yöpaikalle. Taas huudatettiin park4nightia, ja sovelluksesta löytyi mukava yöpaikka lammen lähistöltä. Pienelle syrjäiselle parkkipaikalle ajoi illan aikana muitakin matkaajia ja kaiken kaikkiaan meitä oli neljä matka-autollista porukkaa yöpymässä samaisella pienellä metsäparkilla. 🫶🫶
Yöllä sateli jopa kovaäänisesti vettä, asia mihin ei ole pitkään aikaan törmännyt. Kanarialla on ollut nimittäin kuivin talvi sitten aikoihin. Vettä olisi tuonne saarelle kaivattu. Ranskan yö oli sateinen ja aamu kolean harmaa. Meillä oli vesi lopussa, bensa lopussa, vessapaperi lopussa ja kaasupullot lopussa. Kanarialta oli tarkoitus ostaa mukaan läjä halpoja butaanikaasupulloja, mutta tuo unohtui. 🫠 Bensa ja vessapaperi -vaje saatiinkin pikaisesti hoidettua kuntoon.
Mitä veteen taas tulee.. Voisi sanoa että tämän puolisen vuotta tuollainen muovinen iso vesikanisteri pysyy hyvänä, jonka jälkeen se on ehdottomasti uusittava. Meilläkin lojuu vettä kanisterissa lähes kokoajan, sillä harvemmin tonkka käytetään kokonaan tyhjäksi ennen kuin sinne kaadetaan taas uutta vettä. Jatkuva veden lojuminen aiheuttaa kanisterissa varmasti kaikenlaista bakteerikasvustoa. Kanisterin pohja näyttää tällä hetkellä melko karsealta, se on täynnä isoja tummia läiskiä, haju on melko leväinen ja mielestäni pystyn näkemään myös jotain vihertäviä läiskiä tuolla kannun pohjalla. 😀😀 Voi siis olla että joku päivä tuolla uiskentelee itse kilpikonna tai jotakin muita mereneläviä. 🐸🪼 Tilalle on hankittava uusi kanisteri, tai sitten emme yksinkertaisesti loppureissun aikana enää kaada vettä kanisteriin, vaan käytämme kauppojen isoja vesitonkkia. Ongelmaa ei olisi jos tuollaisen kanisterin pystyisi pesemään, mutta se vaikuttaa hieman mahdottomalta.
Butaanikaasuvajekin saatiin korjattua. 🙂 Aivan hillittömän suolaiset hinnat. Nämä neljä purkkia kaasua maksoivat noin 15€ huoltoasemalta. Purkit lähtivät kuitenkin matkaan, sillä ei ole takeita kuinka paljon niitä tulee jatkossa vastaan. Hinnat eivät ainakaan tuskin erityisesti tule laskemaan. Ranskan hinnat ovat muutenkin Espanjan jälkeen olleet melkoiset. Bensanhinta on lähes kaksinkertaista Kanariaan verrattuna. 🫠 Myös ruuan hinta on tällä hetkellä Suomen tasoa, tuntuu että melkein jopa kalliimpaa.
”Un petit plaisir”.. ”little treat, or a little luxury”. Näin selitti Gabriel sarjassa Emily in Paris, kun parivaljakko meni odotustenvastaisesti mäkkäriin syömään. Olemme olleet itsekin todellisia kulinaristimatkaajan painajaisia Ranskaan saavuttuamme. Kävimme Ranskan raitilla ajellessa hienolla aterialla Burger Kingissä, très chic, très chic. 🫴 Myyjäkin pyöritteli silmiään kun astuimme ovesta sisälle. Ah! Ranskalaisia ei voi muuta kuin rakastaa. Ja nyt puhun perunoista. 🙂
Kulinaristiset kokemuksemme sen kuin kasvoivat, kun otimme tien varrelta ehtaa aitoa robottipitsaa. Automaattipitsa oli yllättävän hyvää, olen ehdottomasti syönyt myös pahempaa pitsaa. 👍 Voisi siis sanoa että jatkoon. Pitsamaatin takana oli kyllä myös samanniminen pizzeria, mutta oli sunnuntai ja pitsapaikka oli kiinni. 24H pitsarobotti kuitenkin ojensi auttavan kätensä nälkäiselle matkaajalle. Tuo oli myös todellista pikaruokaa, maksun jälkeen pitsa valmistui noin kolmessa minuutissa.
Niin kuin aiemmasta tekstinpätkästä ehkä rivien välistä luitte, mielestäni ranskalaiset vaikuttavat hieman ylpeiltä ihmisiltä. 🤔Mutta ei yleistetä, on sitä ehdottomasti mukaviakin ranuja olemassa. Ranskan kieli on valtavan kaunista kuunneltavaa. 💖 Myös ranskalainen räppi on kovin miellyttävää. Lahtelaiset HOX. 😊 Tunsin joskus Lahden räppipiirien kautta ranskalais-suomalaisen nuoren miehen jonka nimeä en kuollaksenikaan muista ja yhteystiedotkin ovat kadonneet. Fabu? Fabi? Fabricio? Mielestäni juuri hänen kauttaan tutustuin ranskankieliseen räppiin #kadonneenjäljillä. Yläkuvasta huomaatte että auton tyhjälle seinälle ryhdyttiin kirjoittamaan paluumatkan maita ja kaupunkeja. 😀 Tällä hetkellä on suuntana mikäpäs muukaan kuin PARIISIN KEVÄT! 🌻🌻 (Pariisin Kevät on yksi kaikkien aikojen suosikkibändejäni joten en aijo himmailla teemabändin kanssa..). Ennen sitä aion kuitenkin masentaa teidät huomisella postauksellani! Luvassa vakavaa sotateemaista tekstiä.
–