16. Pakanalapset Liettuan Ristimäellä
Pakupäiväkirja 16.
Tiedättehän Apulannan biisin:
”Risti
Ristin päällä risti
Ristin ristin risti, monikasvoinen
Risti
Ristin päällä risti
Ristin ristin risti, minun näköinen”
..Noniin. Tuo kuvasti aika hyvin Liettuan ristikukkulaa. Julkaisen tämän välittömästi edellisen postauksen perään, selitys tähän löytyy postauksen lopusta.
Ristikukkula (tai mäki) on uskonnollinen kohde jossa on arviolta yli 100 000 ristiä. Matkakaveri kuvaili paikkaa aika hyvin: ihan kuin risteillä olisi ristirokko ja ristit olisivat vain monistuneet ja monistuneet pienemmiksi ja pienemmiksi ja levinneet joka suuntaan. Hän antoi myös paikalle suosituksen, jos haluaa nähdä jotakin uskomattoman hullua. Olen samaa mieltä.
Me kaksi kirkkoon kuulumatonta pakanakakaraa siis lähdimme tekemään omaa ristiretkeämme kohti pyhää kukkulaa. Kuka vaan saa pystyttää kukkulalle oman ristinsä. Kunnioitimme paikkaa askartelemalla aamulla omin pikku kätösin tämän vaatimattoman, mutta niin upean puuristin! 😸
Ristejä tuotiin kukkulalle Puola-Liettuan kapinoiden yhteydessä vuosina 1831 ja 1863 tsaarin Venäjää vastaan taistelleiden kansallismielisten, kapinoissa menehtyneiden uhrien muiston kunnioittamiseksi. Neuvostoliitto ei pitänyt Ristikukkulasta ja neuvostovallan aikana ristejä hävitettiin useampaan otteeseen. Ristejä on tuhottu ja poltettu monta kertaa, kannettu paikalle uudestaan, ja taas tuhottu. Ihmisten pääsy kukkulalle pyrittiin estämään jopa armeijan ja KGB:n avuin.
Neuvostoliiton hajottua kukkulalle tulivat pyhiinvaeltajat ja siellä pidettiin messuja ja hartauksia. Kohteesta tuli myös kansainvälisesti tunnettu nähtävyys ja turistikohde se, kun puolalaissyntyinen paavi Johannes Paavali II kävi kukkulalla vuonna -93. Ristimäki oli todella käymisen arvoinen paikka ja siellä olisi viihtynyt kuvaamassa vaikka parikin päivää. Nyt tulee läjäpäin kuvia.
Monen puuhun naulatun miehen jälkeen… 👉Lähdettiin Lidliin shoppailemaan ruokatarvikkeita. Muun muassa junior ketchap koska pullo oli pätevän kokoinen. (Ps, Lidlin vegevalikoima oli hippuisen parempi kuin Suomen Lidlissä..🥲) Kaupoilta mentiin kohti Kaunasin ruuhkaa ja ruokailupaikaksi Pažaislis-luostarin ranta. Ruuaksi siis -30 nakit ja mummon muus!
Ruuan jälkeen lähdin viereisen rannan merille suorittamaan oikein perusteellisen kasvohoidon. Siitä ajeltiin pikkuisen matkaa syrjäiselle parkkipaikalle tekemään viimeinen Liettuan yömajamme. Räjäytettiin taas vähän autoa parkkikselle, järjesteltiin paikkoja ja kiinniteltiin asioita paikoilleen, muun muassa näyttö. 😸 Saas nähdä miten tuo tulee pysymään. Ja seuraavana aamuna tiistaina otettiin nokka kohti Puolaa. Syy tälle pikaiselle postaukselle on se, että yksi reissupainajaisista on/oli jo käymässä toteen. Eli se, että jollekin läheiselle Suomen päässä sattuisi jotakin. Ainoa sukulainen jolle olen matkan päältä lähettänyt postikortin ja vieläpä kyseiseltä ristikukkulalta joutui äkisti sairaalaan. Olemme matkakaverin kanssa jollain tasolla myös henkisesti varautuneet siihen, että matkan päällä saattaa käydä niin että toinen meistä joutuu tällaisen asian vuoksi lentämään äkillisesti takaisin Suomeen. Toivotaan että tilanteet eivät eskaloidu ja kaikki kääntyy parhain päin. Jos matkapäiväkirja elää äkillistä hiljaiseloa, tiedätte syyn. Bongattiin ristikukkulan kauniin sekamelskan keskeltä yksi ainokainen suomenkielinen teksti (yllä).
🙏❤️