52. Kylmä pitsa kaunistaa
Pakupäiväkirja 52.
Tiedättehän sanonnan: ”kylmä pitsa kaunistaa”. En minäkään. Italian yö oli sopivan lämmin, aamulla oli pikku viileyttä joka kuuluu asiaan. Näytti siltä että aurinko alkaisi paistamaan täydeltä taivaalta. Herättiin urheilukeskittymän parkkikselta ja aamulla tuonne alkoikin tulemaan autoja. Aamiaiseksi syötiin autossa eilisen illan pitsantähteitä, ohikulkijat vain huudahtivat iloisesti: buongiorno! 😄😄 Olen siitä mainiota matkaseuraa että syön mielelläni mitä vain kylmänä. (Kylmä krapulapitsa nyt on kaikille tuttu juttu), mutta olen meistä yleensä muutenkin se joka syö edellisen illan ruuantähteen aamupalaksi, kulkematta minkäänlaisen lämpöruudun kautta.
Seuraavaksi pari kuvaa Venetsian lelumuseolta. Parasta on kun löytää jotakin siistiä suunnittelematta, kuten tuo vintagemuseo! 😻 Kyseessä on Fabrizio Fontanellan yli 5000 -lelun ja keräilytavaran kokoelma. Mies oli itse paikan päällä ottamassa meidät vastaan ja hän pääsi myös kertomaan mielenkiintoisia juttuja. Fabrizio tiesi että Venetsiassa asuu ainakin kolme suomalaista jalkapalloilijaa.
Museo oli pieni mutta todella hyvin organisoitu ja tuolla riitti katseltavaa. En todellakaan ottanut kaikista hyllyistä mitään kuvia. Star Warsille oli ihan oma kopperonsa ja esimerkiksi He-Manille ja Turtlesille oma esillepanonsa. Paljon Disney -tavaraa ja kaikkea todella kummallista josta en olisi koskaan uskonut olevan olemassakaan minkäänlaisia keräilyhahmoja. Sisäänpääsy maksoi 5€ joka oli todella pieni summa nähden museon eeppisyyteen (omasta mielestäni).
Museon seinillä olin myös paljon piirustuksia tunnetuilta sarjakuvapiirtäjiltä esimerkiksi Giorgio Cavazzanolta joka pitäisi olla tunnettu kaikille suomalaisille Aku Ankkaa lukeneille lapsille. Italia on aivan tupaten täynnä maailmankuuluja sarjakuvapiirtäjiä ja omat suosikkini ovat myös italialaisia, esimerkiksi Disneyn W.I.T.C.H. -sarjakuvan kehittäjät. Giorgio Cavazzano on itseasiassa vieläpä ihan Venetsiassa syntynyt. Nuo Aku Ankan piirtäjät vaihtelevat mutta niitä mitä Suomessa on nähty ovat varmasti suurimmaksi osaksi olleet italialaisten piirtämiä.
Hengailtiin Italian ensimmäisellä aamupaikalla melko pitkään ja lähdettiin ajelemaan eteenpäin. Vastaan osui Padovan kaupungin Ikea josta kävin ostamassa uudet matkakaverit: Tutti ja Tellus. 🪐🔥👽 Matkakaveri sai viereisestä elektroniikkaliikkeestä itselleen uuden sähköhammasharjan. Italia on muuten liikenneympyröiden luvattu maa. Tuntuu että ympyröitä on kymmenen metrin välein. Ei tarvitse kuskilta edes kysyä, voin suoraan hänen puolestaan sanoa että tuo on v*tuttanut äärimmäisen paljon! 😄
Olimme taas etsiskelleet Trangian ja kaasukeittimen kaasutarvikkeita mutta noita on välillä melko hankala löytää. Butaanikaasua löytää paljon helpommin kuin tuollaista nestemäistä trangiaan laitettavaa Marinolia tai Hyvää Tulta joita löytää Suomesta vähän joka paikasta. Autotien varrella tuli vastaan retkiliike joka vaikutti todella lupaavalta. Tuolla oli trangiatarvikkeita mutta ei kaasua. Myyjä osasi kuitenkin neuvoa lähellä olevan rautatarvikeliikkeen. Tuolta saatiin liikkeen viimeiset, pari pulloa butaanikaasua. 👌👌
Italian illassa ruuan laittoa, pataruokaa pimeydessä. Jatkettiin aiemmalla Aku Ankka -teemalla. 😄 Riisiä ja tomaattipapuja, sipulilla ja retiisillä höystettynä. Tämän jälkeen päädyttiin Cittadellan kaupungin hautausmaan ja kirkon lähelle parkkipaikalle nukkumaan.
Aamulla jätettiin taas aurinkopaneeli esille ja lähdettiin Cittadellan keskiaikaiseen kaupunkiin kävelemään. Autolla on kiva matkustella kun tulee nähtyä paikkoja joihin ei muuten mitenkään eksyisi. Kaupunkia ympäröivät muurit ja vallihauta. Sisälle johtaa neljä sisäänkäyntiä jotka vastaavat suunnilleen kompassin pisteitä. Ulkopuolelta vaikutti kuin muurit kätkisivät sisälleen valtavan linnnan tai raunioita. Muurien sisäpuolen suojissa kuhisi kuitenkin kaupungillisen verran elämää. Jännä paikka.
”Kaikki tiet vievät Roomaan”..hmm. Vievätkö? 😎 Se selviää ensi jaksossa. Tuolta lähdimme nimittäin iltakävelylle melkoiseen romantiikan tyyssijaan. Siitä lisää ensi kerralla. 😽😽
–