56. Italia – Ranska rajanylitys
Pakupäiväkirja 56.
Lisää kuvia Genovasta! Akvaariota ja merirosvolaivaa. En ole aiemmin Italiassa matkustellut ja tuolla riittäisikin paljon mielenkiintoisia kaupunkeja tutkittavaksi. Kaikki omat ennakko-oletukset ja stereotypiat koskien Italiaa kävivät kyllä toteen. Ja se on hyvä! Frutti di mare sitä ja pomodoro tätä. Joka nurkassa oli gelatoa, Bialetti mutteripannuja, pitsaa ja pastaa. Laadukasta muotia ja rennon mukavaa porukkaa jotka eivät säästelleet ääntään ravintoloissa. Kyllä tuon Italiaan ihastumisen pystyy täysin ymmärtämään. Olen lähivuosina rakastunut erilaisiin ravioleihin ja tortelliineihin ja Italian kylmäpastahyllyllä tulikin jo valinnanvaikeuksia. 🥰 Mutta Italian kulttuuri on sen verran omaan makuun fiiniä että en todellakaan tuntenut oloani tuolla aivan liian kotoisaksi.
Genovan akvaario on Euroopan toisiksi suurin yleisöakvaario. Käytiin akvaariossa ja maksettiin vangittujen kalojen näkemisestä 30€ per naama. Tuolla oli kaikkea pikku pingviineistä manaatteihin ja delfiineihin. 🐬 Haikaloja, matelijoita, hylkeitä, meduusoja ja kilppareita. Sahahai oli kaikkein kummallisin elukka.
Pienet klovnikalat vaikuttivat elämäänsä todella tyytyväisiltä akvaarion lintukodossa. Tuo isompien eläimien näkeminen vankeudessa hieman puistattaa aina. Onneksi Suomen delfinaariosta ollaan päästy eroon, vaikka tuolta onkin hyviä lapsuudenmuistoja. Ilokseni kävijät kuitenkin masennutettiin kierroksen loppupuolella johon oli tehty pieni akvaario täynnä muoviroskaa.
Itselläni oli joskus akvaariohaaveita, mutta luovuin tuosta ideasta sillä se akvaarion koko joka pitää eläimellä olla jotta kala olisi edes jollakin tapaa tyytyväinen on nykystandardeissa valtava (ja hyvä niin). Pienet kultakalakulhot on kielletty jo varmaan sitten Pinokkion aikojen. Toisin sanoen pienen yksiöni neliömetreistä puolet olisivat olleet yhden monnin akvaariota. 😁 Olisi tuo varmaan kavereille ollut mielenkiintoinen elämysreissu tulla Rauhankadun akvaarioon kahville.
Rauskuille oltiin tehty oma ”silittelyallas”. Maaniset lapset pärskivät ja kurottelivat rauskuja eivätkä pienillä töppökäsillään edes ylettyneet rapsuttelemaan kaloja. Allas oli suuri ja ilmeisesti rauskut kuitenkin jollakin tapaa pitävät tuosta kosketuksesta sillä iso osa uiskenteli ihmisten luokse. Tai sitten ne eivät olleet muita eläimiä kummoisempia, ja odottivat vain saavansa herkkuja.
Merirosvolaiva Galeone Neptune joka on alun perin rakennettu Roman Polanskin elokuvaan Pirates.
Ylhäällä talo, jossa Kristoffer Kolumbuksen kerrotaan syntyneen. Alapuolella itse Krisse!
Sainpahan sen pastankin. 😁 Home made gnoccheja pähkinäkastikkeessa ja pestossa. Italiassa on melko Suomen tasoiset ravintolahinnat joten terve vaan herkkusuut. Omasta mielestä tuntuu että Italiassa on hankala löytää ruokakauppoja. Pikkumarketteja ei ole todellakaan viljelty joka nurkalle niin kuin monessa muussa maassa. Kaupat ovat ennemminkin erillisiä hedelmä, -liha, tai viinikauppoja joissa on vähän laadukkaampi valikoima. Mutta jos spontaanisti haluaisi vaikka käydä kaupassa niin mitään alakerran Siwaa et helposti tule löytämään.
Missään super isossa supermarketissa ei kertaakaan Italiassa käyty.. Onkohan sellaisia olemassakaan. Jos Sparin löytää ulkomailta niin valikoima on aina suhteellisen 5/5 myös kasvissyöjälle. Olen miettinyt että muutenkin Suomen Citymarkettien tasoiset kompleksit ovat ulkomaalaisille varmaan ihan huvipuistokokemukseen verrattavissa oleva elämysmatka. 😀 Nuo isot marketit ovat nimenomaan kaupungin kokoisia ja valikoimaa löytyy joka kulttuurille. Kaupat ovat vieläpä viimeisen päälle siistejä ja organisoituja. Voisin väittää että Suomessa on varmasti koko maailman kauneimmat ja siisteimmät ruokakaupat. Täytyy kyllä päästä vielä Ruotsin ja Norjan puolelle tekemään tarkempaa kenttätyötä ennen kuin annan lopullisen vastaukseni .. 🧐
Oltiin pari yötä asuttu rauhallisella parkkipaikalla Genovan liepeillä ja sunnuntaina otettiin suunnaksi Ranska. Ajettiin aurinkoista tietä pitkin kymmenien merenrantakaupunkien ohi. Palmupuut huojuivat ja maisema oli yhtä uimarantaa. Pysähdyttiin Alassion kaupunkiin kävelemään. Kaupunki on kuuluisa ”Muretto di Alassiosta”, seinästä, jossa on allekirjoituksia värillisille keraamisille laatoille. Käytiin myös todella hienossa peli/nörttikaupassa ja taidegalleriassa.
Alassionista pysähdyttiin käymään ruokakaupassa. Kauppareissu oli todella ettenkö sanoisi…. PIRTSAKKA. Kauppakohtaus oli kuin suoraan geneerisestä italialaisesta elokuvasta. 😂😂 Asiakkaat pusuttelivat ja halailivat keskellä käytävää, ketään ei näyttävät huomaavan että seuraavana päivänä on piru vie maanantai ja tuosta sietäisi vähintäänkin masentua. Ihmiset olivat iloisia ja energisia sunnuntai-iltana. Mentiin kauppaan ostamaan vettä. Ja mukaan lähti taas kaikenlaista mitä ei todellakaaan oltu suunniteltu, kuten Turtles-kuivakakku eikä siitä sen enempää. Pysähdyttiin tekemään pestopastaa, avattiin sänky valmiiksi ja jatkettiin ajamista kohti Ranskan rajaa.
Oltiin siis aiemmin löydetty vesipiste, mutta tuosta tuli niin huonolla paineella vettä että olisimme saaneet odottaa vesikanisterin täyttöä ensi vuoteen saakka. Toiseen vesipisteeseen oli merkattu että oli vähän liian suolaista vettä. Päädyttiin siis hankkimaan vettä kaupasta. Ja Ranska saavutettu! Ranskanperunoiden luvattu maa…. Eikun. Päivän nippelitieto: ranskalaiset ovat myöntäneet että ranskanperunat ovat belgialainen keksintö. Urbaanilegendan mukaan ensimmäisen maailmansodan aikana yhdysvaltalaiset sotilaat olisivat saaneet ruuaksi ranskanperunoita, he luulivat silloin olevansa Ranskassa ja siitä tuo nimitys olisi saanut alkunsa. Öljyssä keittäminen on ollut kuitenkin myös Espanjassa pitkään tapana. Alkuperämaa ei ole siis täysin tiedossa. 🤔 Hyviltä ne ainakin maistuvat ja ei varmaan muulla sitten väliä.
Ranskan rajalla oli muutamat poliisit pysäyttämässä autoja. Bonjour sanoi konstaapeli! 😂 Hän halusi nähdä autoon sisälle. Kuulin kun poliisi kysyi matkakaverilta nukkuuko hän autossa ja onko hän itse rakentanut pakun sisällön. Poliisi piti näkemästään, totesi vain: ”nice!”. Tuossa tutkimisessa ei kauan mennyt kun päästiinkin jo jatkamaan matkaa. Yöksi jäätiin kaupunkiin nimeltä: Roquebrune-Cap-Martin. Tuolla oli maksullinen parkkipaikka joka oli kuitenkin yöllä ilmainen kello 8 pm – 8 am. Yöpaikka oli siitä huono että se oli täynnä autoja, taidettiin ottaa paikan viimeinen parkki onneksi reunapaikalta. Noin muuten oli todella rauhallista ja maasto oli täydellisen tasainen ja paikka oli suojassa rakennusten keskellä syvänteessä.
Ilmakuva. 😄😄 Tässä kaupungissa nukuttiin ensimmäinen Ranskan yö.
Vähän Rivieran tunnelmaa 🤌🤌 Ei huonot maisemat. Tuonne Muumitkin matkustivat. On muuten hyvä elokuva, suosittelen katsomaan.
…Melkoisen dramaattinen patsas. 🧐
Jaahas. Ukrainalaien rich babe parkkipaikalla enteili jo tulevasta. Ajettiin rannikkoa pitkin joten seuraavaksi vastaan tulisi Monaco. Olimme juuri päässyt Ranskaan ja nyt hypättiin jo seuraavaan valtioon! Heh heh . Näillä rahoilla ei kauan kuitenkaan Monacossa pyörittäisi. 😎💸 Tuolla oli silti todella mielenkiintoista käydä. Kyseessähän on pikkuruinen mikrovaltio niin sanotusti Ranskan syleilyssä. 🌺 Ensi kertaan!
–