63. Järjestäytynyt kissallisuus
Pakupäiväkirja 63.
Lauantai-sunnuntai yöksi oltiin jääty Figueresin kaupungin liepeille. Laitettiin sänkyä kuntoon ja fiilisteltiin mustaa kissaa joka tuli viereiseen puuhun teroittamaan kynsiään. Kohta paikalle ilmestyi toinenkin musta kissa ja kaverukset alkoivat leikkimään. Sitten tuli kolmas kissa. Neljäs… Viides, kuudes. Kissat juoksentelivat ympäriinsä ja muutama taisi yrittää vähän autoonkin sisälle. Ulkona oli pilkkopimeää ja joka suunnassa loisti taskulamppujemme valossa kirkkaita keltaisia kissansilmiä. 😹 Hyvin epäilyttävää parveilua.
Matkakaverin kuolemattomat letkautukset: ”päästiin järjestäytyneestä rikollisuudesta ja tilalle tuli järjestäytynyt kissallisuus…”. Kissat olivat niin tuttavallisia että joku on selvästi heitä ruokkinut ja odottivat saavansa meiltäkin ruokaa. Yöpymistä ajatellen katukissat ovat tuhat kertaa mukavempia kuin koirat. Kissat eivät ole liian uhkaavia, lähtevät helposti karkuun, ja ovat useasti vielä suhteellisen terveen näköisiä. Joten liiallisen kissapopulaation takia ei varmasti mikään yöpaikka skippaantuisi kuten koirien kanssa on käynyt.
Hetken päästä automme vierestä kuului toisen auton ovien pauketta. Joku tulikin juuri paikan päälle ruokakuppeineen päivineen antamaan kissoille kunnon läjät sapuskaa. Aina kiva huomata jos joku paikallinen sentään yrittää pitää eläimistä huolta. Tuolla yöpaikalla oli lisäksemme toinen matkailuauto ja rekkarista päätellen he olivat suomalaisia. Illalla vielä kolmas matka-auto saapui parkkiin, riehakas espanjalainen perhe teki leirinsä täsmällisesti automme kylkeen vaikka parkkipaikka oli valtava ja tilaa oli joka suunnassa. Tuollainen lähentely tietysti saattaa ärsyttää pientä suomalaista matkaajaa. 🤠 Aamulla kuitenkin oltiin kaikki yhtä suurta iloista perhettä kissallisuuksien keskellä. 🐈⬛🐈⬛
Kissat parveilivat ja rapsuttelivat itseään aamuauringossa ja odottivat saavansa ruokaa. Myös kissanpentuja näkyi taas pusikossa. Tuli mainittua että parkissa oli illalla toinenkin suomalainen auto. Kyseiset reissaajat, meitä iäkkäämpi pariskunta rohkeni tulla aamulla juttelemaan. Heillä oli autosta hajonnut kytkin. Mies oli itse automekaanikko mutta ongelma oli että ei ollut mitään paikkaa jossa autoa voisi fiksata. Heillä oli kuitenkin kontaktit autoliittoon ja tuolta pitäisi viimeistään saada apua. Meistäkään ei tuossa tilanteessa mitään hyötyä ollut, mutta kuulemma jo auttoi kun pääsi purkamaan sydäntään jollekin. 🙏
Pariskunta oli Lahdesta kotoisin ja heillä oli mukanaan myös pieni koira. Tuli tietysti kysyttyä että tarvitseeko matkaajat kyytiä jonnekin, vaikkapa ruokakauppaan. Oli kuitenkin sunnuntai ja kaupat ja korjaamot olivat aikalailla kiinni. Heidän ei auttaisi kuin odotella seuraavaan päivään. Onneksi kyseinen parkkipaikka oli todella hyvä paikka jäädä pitämään leiriä. Kaupatkin olivat kävelymatkan päässä.
Oli ihan hauskaa vaihdella reissukokemuksia muiden kanssa. Kerrottiin tietysti omasta auton hajoamisesta Bosniassa, liiskaantuneesta kaasukeittimestä ja muista draaman ja tragedian sävyttämistä tempauksista. Myös kokemuksia eri liikennekulttuureista tuli vaihdettua runsain mitoin. Esimerkiksi yhteinen ärsytyksen aihe oli selvästi tietullien epäselvät ohjeistukset. Tulleista ei välillä ota selvää mitä kuuluu tehdä, missä ja miksi. Yleensä tuokin hoituu lopulta niin että sitä ajaa vaan johonkin luukulle ja vinguttaa korttia johonkin pömpeliin kunnes puomi aukeaa ja matka jatkuu. 👍 Toivotettiin lahtelaisille onnea auton kanssa ja kaikilla oli sama suunta, joten ehkä törmättäisiin uudestaankin. Seuraavaksi oli suuntana nimittäin Barcelona. Ennen Barcelonaa matkalla tulisi kuitenkin Gironan kaupunki. Girona on noin sata kilometriä Katalonian pääkaupungista Barcelonasta koilliseen.
Girona on historiansa aikana kokenut 34 eri taistelua, mistä syystä se on saanut lempinimekseen La Ciudad de los Sitios / Piiritysten kaupunki. Girona on aina ollut merkittävä kaupunki Kataloniassa ja sen pystyi huomaamaan. Gironan vanha kaupunki teki itseeni suurimman vaikutuksen kaikista vanhoista kaupungeista joita ollaan tällä reissulla nähty, ja niitä on paljon! Gironan kaupungissa on vaikutteita roomalaisilta, arabialaisilta, juutalaisilta sekä kristityiltä.
Katedraalin piha oli täynnä piirustelevia taiteilijoita.
Asioita joita en olisi uskonut löytäväni mistään päin ulkomaita. NOCCO ja Filipinos-keksit.. 🧐🧐 Päivän suuri tärkeä fakta: nuo ovat kaikkien aikojen suosikkikeksejäni.
Gironassa oli todella taianomainen iso puisto jossa oli valtavan kokoisia vanhoja lehtipuita. Jos olisin paikallinen, olisin tuolla varmaan joka päivä retkeilemässä tai lenkillä.
Linnunpöntön sijaan lepakonpönttö.. 😁
Ja tuttu näky tällä reissulla: nuudelisoppaa!!
Girona oli todella hieno ja historiallinen paikka. Tuolla on varmasti ihmisen hyvä elää, ei liian lähellä eikä myöskään kaukana Barcelonaa. Gironasta otettiin pikkuhiljaa suuntaa juurikin Barcelonaan mutta tehtiin vielä pyhiinvaellusreissu spraymaalitehtaan pihalle. 😄 Jäätiin matkan varrelle myös yöksi, jotta jaksaisimme sitten koko seuraavan päivän painattaa isossa kaupungissa. 😎 Ensi kertaan. 🍹🍹🍹
–