74. Hylätty nukketehdas
Within our dreams, we all wake up
To kiss the ones who are born to die
Born to die, born to die
They crowned the sun
But I believe that they are free
When their time was done
They were drowned by the only one
But I believe that they are free
Washed by the sun
Pakupäiväkirja 74.
Niin kaunis kappale System of a Downin laulajalta täynnä sanomaa. Tuo biisi on soinut useasti autossa ja kuulokkeissa ja Harakiri tulee varmaan olemaan vuoden 2024 Spotify -biisini.. 🥴🥴 ”Our children, who are born to die because we left them a ruined world”.. Sunnuntaina me kaksi ihmisrauniota herättiin taas viileistä olotiloista läheltä Atléticon stadionia autotienvarrelta. Ohi kulki kokoajan todella paljon lenkkeilijöitä joten paikka ei ollut erityisen rauhallinen. Oltiin ainakin kolme edellistä yötä nukuttu todella kylmissä oloissa, lämpötilat menivät yöllä ihan 1-2 asteeseen eli melkein pakkasen puolelle. Tuon kylmyyden huomasi myös muiden ihmisten autoista. Kun kanssaeläjät yrittivät aamulla lähteä parkkipaikoilta, monella ei meinannut autot käynnistyä. Meillä onneksi akku pelittää, kiitos Turun parhaimman akkuliikkeen: Valinta-Akun! Vielä ei olla jouduttu antamaan starttiapua kenellekään mutta ei tuokaan ole kaukana käynyt.
Madridista matkattiin kohti kuuluisan kirjailijan Miguel de Cervantesin jalanjälkiä pitkin Kastilia-La-Manchaa kylään nimeltä Campo de Criptana. Cervantes on kirjoittanut tunnetun kirjan nimeltä Don Quijote joka on meilläkin matkassa mukana. ”Veijariromaania” pidetään nykyaikaisen romaanitaiteen perustana ja se on yksi maailmankirjallisuuden suurimpia klassikoita. 🙂 Vielä en ole itse ryhtynyt tuohon kirjaan, se on vanhaa tekstiä ilmeisen tuhtia luettavaa. Cervantes istui 1500-luvun lopulla velkavankeudessa Sevillan vankilassa ja aloitti tuolla kirjan kirjoittamisen.
Campo de Criptanasta löytyy maailman tunnetuimmat tuulimyllyt. Kyseessä on siis legendaarinen paikka, jossa Cervantesin kirjan päähenkilö Don Quijote hyökkäsi jättiläisiksi luulemiaan myllyjä vastaan.
..Eräänä iltana ajoimme paikassa joka oli joka puolelta aivan täynnä appelsiinipuita. Aamulla lähemmin tarkasteltuna selvisi että appelsiinit olivatkin persimoneja. Kaunis näky!
Suunnattiin autolla rannikkoa päin kohti Valenciaa ja Alicantea. Molemmat ovat tuttuja paikkoja joissa seikkailtiin vuosi takaperin. Valencian lähettyviltä, Segorben kaupungin laitamilta löytyi hylätty nukketehdas. 🙀 Niin kuin alapuolinen teksti sanoo: Bad vibes, but ok. 😄 Paikka oli todella romahtamispisteessä.
”🤫sinua kuunnellaan…”
Vanha, lähes kokonaan romahtanut tehdas oli aivan täynnä vanhoja muotteja posliininukeille. Paikka oli niin huonossa kunnossa että tuolla ei uskaltanut edes hengittää väärään suuntaan jottei katto romahtaisi päälle. Valitettavasti vanhoja pelottavia nukkeja ei paikan päältä löydetty, pelkästään noita muotteja pienille käsille ja jaloille. Mutta kaiken kaikkiaan harvinaislaatuinen hylätty paikka, nukketehtaita harvemmin tulee muutenkaan vastaan. 😀
Erityisesti pidin yläpuolisesta piristävästä statementista: kätesi ja sielusi kuuluvat yhtiöille, ihmisarvoasi ei ole olemassa, elämäsi on kurjuutta. 😁🌺 Tuolta päin suunnattiin kohti Espanjan rantojen Miamia: Benidormia. Tässä kohtaa olen täysin omien muistiinpanojeni varassa, joten en ryhdy tähän sen enempää mitään liirum laarumia sepittämään. Se olisi: huomiseen ! 👽
–