87. Lauttamatka Kanarialle, opintolainarage ja huumekoira
Pakupäiväkirja 87.
Vai pitäisikö sanoa: rikkinäinen huumekoira. 🙀😿😸.. Seuraavaksi luvassa melko yksityiskohtainen selostus lauttamatkasta Kanarialle, ihan siitä syystä jos joku muu ihminen joskus haaveilee samanlaisesta saarelle seilaamisesta. Mukana myös vähän opintolainajuttuja. 👐Aamulla herättiin laajalta joutomaa -tyyliseltä parkkipaikalta. Ilta ja yö olivat taas todella viileitä joten sängystä ei malttanut nousta kuin vasta auringon ollessa kunnolla ylhäällä. Aamulla aloin keräämään joogamaton päälle tavaroita ja vaatteita joita ottaisin lautalle mukaan. Paatti lähtisi vasta keskiyöllä kello 23:59 joten meillä oli vielä kokonainen päivä aikaa mietiskellä tulevaa merimatkaa. Matka Kanarialle kestää kaksi vuorokautta. Kahdelta ihmiseltä ja autolta, kaksi yötä merellä maksoi halvimmalta yhtiöltä pyöristettynä noin 460€. Eli kyseessä oli joka tapauksessa halvempi kulkeminen, kuin lentäen meneminen. Lauttayhtiö jolla liikuimme oli Fred Olsen Express. Arvosteluita koskien kyseistä firmaa löytyi ihan laidasta laitaan. Mikään luksusristeily matka ei tulisi ainakaan olemaan ja olimme ihan varautuneet nukkumaan pari yötä pitkin lautan lattioita.
Hankalinta pakkausvaiheessa oli se, ettemme oikein tienneet lautan ruokatarjonnasta tai siitä, voisiko autossa käydä kääntymässä kesken seilaamisen. Varauduimme siihen ettemme pääse pariin päivään käymään autolla, joten luvassa olisi kauppareissu ja omien eväiden ostoa. Lautalla olisi ilmeisesti kahvila ja ravintola, mutta hinnat eivät suinkaan olisi edullisimmasta päästä. Myös käteistä rahaa pitäisi varmuuden vuoksi nostaa mukaan (joka loppujen lopuksi unohtui🤡, mutta hyvin selvittiin koska mitään ei oikeastaan osteltu).
Itselläni oli suoranainen juhlapäivä muutenkin tuo 15. päivä sillä se oli ensimmäinen päivä kun opintolainani takaisinmaksu alkoi. Opintolaina jota mainostetaan ”ilmaisena lainana” joka todellakin kannattaa ottaa, ei tällä hetkellä sitä ole. Tervemenoa siis opiskelemaan, Suomen nuoriso! Opintolainan korko kun sopivasti pamahti pilviin noin vuodessa, ja kenelläkään ei ole todennäköisesti tätä menoa varaa opiskella mitään (vielä muiden leikkausten lisäksi). 😀
12 kuukauden euribor on ylittänyt 4 prosentin rajan, ja korkoa vetää ylöspäin Euroopan keskuspankin päätös nostaa ohjauskorkoa, minkä syynä on inflaation hillitseminen. Jos nyt meni yli ymmärryksen, ei se mitään, niin meni minullakin. Joka tapauksessa yli neljän prosentin euriborin korkoa ei olla nähty vuosiin. Selkosuomeksi tämä tarkoittaa tavallisen ihmisen kohdalla sitä, että kaikilla valmistuneilla nousee summa jota heidän täytyy kuukaudessa lainastaan maksaa. 💸
Olen noita suuria korkoja jo muutenkin maksellut, nyt opintolainani luottokorko (pyöristettynä hurjat 150€) olivat lähes saman verran kuin itse pääoman lyhennys (160€). Eli ensimmäinen maksueräni oli noin 300€ euroa. Tässä vaiheessa en ollut vielä saanut menemään läpi maksuerän pienentämistä, joten kuukausittaisen summa tuskin tulee olemaan noin valtava. 😀 Naurettavaa tässä on siis se että olen maksanut kokoajan valtavia korkoja ennen kuin olen päässyt käsiksi edes itse lainan lyhentämiseen. Onneksi on säästöjä. Säästötili vinkumaan! Tässä näkee sen, miten ihan ruohonjuuritasolla tuo rahan pyöritys vaikuttaa ihmisten elämään. Suomessa ruoka maksaa tällä hetkellä valtavan paljon ja se on suuri syy miksi Suomeen ei tekisi mieli palata takaisin ollenkaan. Ilmeisesti eräs poliittinen taho Suomessa haluaisi vielä nostaa ruuan verotusta. Ihan yksinkertaisesti: miten ihmisellä pitäisi olla varaa elää jollei palkkataso nouse samaa tahtia? Miten käy vähävaraisimmille? Haluaisin että rahassa vellojat ihan oikeasti vääntäisivät tuon minulle rautalangasta.
Aamupäivä tavaroiden pohtimisen lisäksi meni siis itselläni läppärin välityksellä chattaillessä Danske Bankin työntekijän kanssa raha-asioista. 💰 Jos jotain positiivista niin ainakin todella huoletonta ja hyvää asiakaspalvelua chatin välityksellä Danske Bankilta. Kiitos siitä! 🙂🙂💙 Meillä on koko reissun ajan ollut vähän inside-juttuna tarkistaa aina kaupoissa tonnikalan hinta. Monet muistavat kun tonnikalapurkki maksoi Suomessa sen n. 40 cnt ja se oli makaronin lisäksi ”opiskelijoiden ruokaa”. …..Tonnikala. Tuo nykyinen porvareiden luksusmerenelävä maksaa Suomessa purkilta lähes noin 4€. Ympäri Eurooppaa hinnat ovat heitelleet, mutta Suomen hintoihin ei olla muistaakseni missään maassa kyetty. Halvimmillaan tonnikalaa on löytynyt juuri tuohon 40 cnt hintaan. Useasti löytyy 3-packeja jotka maksavat sen vähän päälle 3€. (Vaikka tonnikalasta tässä puhutaan, en kannusta ketään syömään tonnikalaa. 👐 Enkä muitakaan eläimiä)! 🙂😄
Sitten itse asiaan, lautta-asiaan! Laivamatkoilla on toki ennenkin tullut oltua runsain mitoin kun kerran Turun sataman vieressä olen koko elämäni asunut. En ole koskaan kuitenkaan tainnut olla kahta yötä merellä, vieläpä oletettavasti hieman kälyisellä lautalla. Eli siis muina Jack Sparroweina merirosvofiilis päälle ja täysin meren armoille. Jännitystä myös lisää täysin tuntematon, Afrikan reunaa pitkin kulkeva merireitti. Onneksi en ole minkäänlaisesta merisairaudesta koskaan kärsinyt ja muutenkin vesi elementtinä on mieluisa. 💙 Mentiin satamapaikalle hyvissä ajoin jo monta tuntia ennen tekemään ruokaa ja hengailemaan. Paikalla oli jo runsain mitoin muitakin matkaajia. Pohdittiin pitäisikö käydä kysymässä joltakin muulta kokeneemmalta lautalla reissaajalta miten kuuluu toimia, koska voidaan mennä porteista sisälle ja niin edelleen. Fred Olsenin sivuilla eikä muualta löytynyt oikein minkäänlaisia käytännön tietoja mistään. Emme ehtineet asiaa enempää pohtia kun itävaltalainen nuorimies tuli kysymään puhummeko englantia ja tiedämmekö koska porteista voi mennä satamaan jonottamaan.
Itävaltalaiset olivat matkalla Teneriffalle ja heillä oli lähdössä lautta myös keskiyöllä. Hmm. Me olimme kuitenkin matkalla Gran Canarialle. 🤔 Matkakaveri lähti itävaltalaisen kanssa kaikki yhtä huuli pyöreänä tiedustelemaan asiaa porteilla olevilta työntekijöiltä. Kummallakin luki lipussa lauttana ”Sirene3”, eikä työntekijä tiennyt koko kyseisen lautan olemassaolosta mitään. 😄 Vaikutti lupaavalta. Kaiken järjen mukaan olisimme menossa kaikki samalle lautalle sillä samaan suuntaan olimme kuitenkin matkalla. Todennäköisesti lautta tekisi ”välilaskun” jommalla kummalla saarella. Jännityksellä odotimme päätyisimmekö Teneriffalle vai Las Palmasiin. 😂 Tiedusteluiden jälkeen söimme vielä pastat naamariin ja lähdimme porteista sisälle autojonoon. Sataman sisäpuolella oli pieni Fred Olsenin toimistokoppi josta matkakaveri kävi vielä kysymässä Kanariaan jonottamisesta (olimmeko edes oikeassa jonossa). Selvisi, että todennäköisesti olimme ja kello seitsemän aikoihin joku tulisi katsomaan autoilijoilta lippuja. Lopullinen lautta ei tosiaankaan ollut kyseinen Sirene, jostakin syystä matkalipuissa luki väärä lautan nimi.
Tuossa autojonossa seistessämme joku vanhempi saksalainen mies tuli vielä kysymään olemmeko menossa Gran Canarialle. Hän myös naputteli auton tuulilasia, sanoi jotain hauskaa saksaksi ja toisteli Gran Canariaa. 🤔🤔 Emme kumpikaan yhtään ymmärtäneet mitä mies yritti sanoa, ei auttanut kuin naurahtaa kohteliaasti…🤔🤣 Vaikutti siis siltä että kaikki matkaajat olivat yhtä kujalla siitä missä ja miten kuuluisi olla ja seisoiko autot oikealla paikalla. Myöhemmin Kanarialla ollessamme taisimme tajuta mitä saksalainen tarkoitti.. Olemme huomanneet että Gran Canaria on tupaten täynnä Hyundain autoja, vielä nimenomaan pakuja. Tuo on hyvä juttu, sillä jos autoon tulee ongelmia, apua on todennäköisesti saatavilla. 😀
Kello kävi jo puolta yhdeksää eikä kukaan ollut todellakaan aiemmin mainitun kello seitsemän aikoihin tulossa mitään lippuja tarkistelemaan. 😀 Tuolla satamassa seistessä kaikilla oli monta tuntia aikaa mietiskellä elämäänsä. Yhtäkkiä espanjalainen mies tuli koputtelemaan kuskin ikkunaan. Hän oli bongannut suomalaisen rekkarin ja tiedotti olevansa kolikoiden keräilijä! 😹 Häneltä puuttui suomalainen yhden ja kahden sentin kolikko.. Harmi juttu että Suomessa ei ole kyseisiä sentin kolikoita käytössä, olisi ollut mukava auttaa kolikkomiestä hädässä. Hän jopa tarjosi vaihtokaupaksi espanjalaisia sentin kolikoita. 😺😺
Yhdeksän aikoihin illalla heijastinliivinen työntekijä kävi autoja läpi kysymässä passeja. Passit skannattiin jollakin laitteella josta näkyi automaattisesti lipputiedot. Sakkolapun sijasta saimme tuulilasiin kauniin keltaisen Las Palmas -lappusen. ☀️ Pikkuhiljaa päästiin myös jonosta liikkumaan kohti lauttaa. Edessä olisi vielä kuitenkin jonkinlaisia turvatarkastuksia. Huumekoira kulki autojen välissä ja joitakin isompia matka-autoja vedettiin sivuun suurempaa tarkastusta varten. Ehdin juuri pohtimaan matkakaverille ääneen että tekevätköhän huumekoirat useinkin virheitä… 🤔 Haistavat jotakin mitä ei ole, tai että mahdollinen huumekätkö menisikin kuonon ohitse. 🐽 Saimme seuraavaksi tutea nahoissamme juurikin ensimmäisen vaihtoehdon.
Koira pääsi automme luokse ja kuski ehti vain avata ovensa niin koira laittoi päänsä lepuuttamaan matkakaverin reidelle. 🐶❤️ Ei itse edes tajuttu että tuo olisi merkki niinkään mistään, tuijotettiin vain haltioituneena söpön huumekoiran nappisilmiä. 😻 Satamahenkilö joka koiran kanssa touhusi (tuskin hän poliisi kuitenkaan oli) alkoi kyselemään poltammeko, onko meillä mukana jotakin: marihuanaa tms, edes pieniä määriä yhtään mitään. Kumpikin vain pyöritteli päätään että ei polteta edes tupakkaa ja autossa ei ole todellakaan mitään laitonta mukana, ei edes alkoholia.. 🧐 Satama-ihminen tivaisi: ”Then, WHY HE IS POINTING AT YOU” .. Öö. Well. Koira tosiaan merkkasi meidät epäröimättä hetkeäkään mikä tuntuu vähän kummalliselta, sillä yleensä koirat toohottavat pitkänkin tovin haistelemassa ennen kuin antavat lopullisen tuomionsa. 😂😂 Auto pääsi siis perusteellisempaan tarkastukseen. Jouduttiin ajamaan sivuun ja koira laitettiin haisteleman koko auto ja meidät uudestaan. Omia vaatteitani koira nuuskutteli todella pitkään, tilanteet jotka ovat hiukan kuumottavia vaikka tiedät että et ole tehnyt mitään väärää. 😹 Jäin miettimään voisiko oudot hajut olla lähtöisin esimerkiksi suitsukkeista joita autossa on mukana. Mysteeriksi jää, mitä koira alunperin haistoi. Hassu tilanne mutta saatiin kuitenkin jatkaa matkaa. 👌🤌
Päästiin ajamaan monien jonojen ohi suoraan lauttaan yläkertaan sisälle, mikä viittasi siihen että lautta ajaisi ensin Las Palmasiin ja tuolta Teneriffalle. Teneriffalaiset saivat jäädä vielä jonottelemaan sillä loogisesti heidän autonsa otettaisiin lautan perälle alakertaan kyytiin viimeisenä. Ajettiin kapeita reittejä pitkin jyrkkää ramppia ylös, joka puolella oli työntekijöitä huitomassa suuntaohjeita. 🫲🫱🫵🖐👋Auto jäi kannelle taivasalle lojumaan ja me siirryimme vauhdilla muiden autoilijoiden jaloista pois sisätiloihin. Oltiin ihan melkein ensimmäisiä koko lautalla ja päästiin valitsemaan paikat ihan mistä huvittaa. Lautalla olisi ollut mahdollista ottaa myös hytti, tai parempi tuolipaikka. Jos näitä ei ole ostanut, voi lautalla yöpyä pitkin lattioita tai niin sanotulla perus tuolilla. Peruspenkki oli parempi kuin hyvä, mukavampi kuin lentokoneen tuoli. Ja itseasiassa lentokoneen matkustamoilta nuo matkustuspaikat näyttivätkin. Noin muuten lautta ei ollut kummoinen, mutta täysin tarpeisiinsa sopiva. Lautalta löytyi myös kahvila, ravintola, ja pieni myymälä. 😁 Paatin lähtö viivästyi noin tunnilla/parilla.
Olimme lukeneet netistä myös paljon negatiivista palautetta Fred Olsenista (mitä voit olettaa kun valitset halvimman yhtiön) mutta oma reissumme oli täysin 5/5. Kaikki työntekijät satamasta lähtien olivat ystävällisiä, mukavia, avuliaita ja ammattitaitoisia. Lautalla sai todella vapaasti nukkua missä huvittaa. Monella matkaajalla oli pumpattavia makuualustoja ja makuupusseja mukana. Paikat ja vessat olivat siistejä. Lautalta sai ostaa hintaan 25€ tiketin, jolla sai koko matkalle ruuat. Saatiin runsas lämmin ruoka jälkiruokineen heti lautalle saapuessa, ja seuraavana päivänä aamupala, lounas sekä päivällinen. Eli neljä runsasta ateriaa vain hintaan 25€, ei ollut todellakaan valittamisen paikka. 😀 Budjettimatkaajalle jolla ei ole erityisiä odotuksia mistään, tuo oli täysin luksusristeily Atlantin hellässä huomassa. 🫶
Yöt nukuttiin vähän missä sattuu, penkeillä ja välillä ahtauduttiin lattialle penkkien väliin. Parhaimmat unet sain kun löysin penkiltä hyvän paikan ja asennon. Mitään erityisen syvää ja monen tunnin unta en itse tuolla kuitenkaan nukkunut. 😀 Eniten häiritsi kylmyys, vaikka minulla oli kaikki mahdolliset villapaidat ja villasukat + shaalit mukana. Laivan lattia oli kylmä ja varmaan ilmastointikin pelitti ihan mukavasti. Kun kannelle meni käymään niin ulkona oli kuitenkin odotuksien vastaisesti todella lämmin! Pienen kokonsa vuoksi lautta keinahteli aika runsaasti mikä oli yöunien kannalta vain rentouttavaa. Lautan ruoka oli todella hyvää ja suhteellisen monipuolista, jälkiruokineen päivineen. Tiskiltä sai pyytää mitä teki mieli niistä vaihtoehdoista joita oli tarjolla. Vaihtoehtoja oli välillä jopa vähän liikaakin ja ehdottomasti kaikkea ei pystynyt lautaselle ottamaan. Täysvegaani- ja muut erikoisruokavaliot olisi pitänyt pyytää yhtiöltä erikseen ennen lautalle menoa.
Nukkuminen näytti lähinnä tältä. ☝️ ”..olen unessa. ..” 🤪🤪
Aika kului merellä nopeasti. Tuli käsiteltyä kuvia ja katsottua elokuvia joita oli tarjolla runsain määrin paatin omilla verkkosivuilla. Valikoimassa oli myös kaikki juuri teattereissa olleet uutuusleffat. Seuraava yö nukuttiin taas missä sattuu, penkeillä ja lattioilla. Parin huonosti nukutun yön jälkeen olimme jo täysin valmiita poistumaan lautalta. Jos lauttamatkalle olisi ottanut hytin, reissu olisi ollut noin 500-600€ kalliimpi. 😀 Hytin kanssa matka olisi yhteensä noin tonnin verran. Eli ei kiitos. Lattia toimi paremmin kuin mainiosti. 🫶 Pian pääsisi taas autoon nukkumaan.
Katsoin ihan kamalan kornin, ja kamalan huonon elokuvan nimeltä Ticket to Paradise. Mutta kuinka olisin voinut sano EI Julia Robertsille ja George Clooneylle? 🫠🔫… Tuon jälkeen katsoin leffan nimeltä 65 jossa näyttelee suosikkini: Adam Driver. Leffa ei ollut maailmaa mullistava mutta se todellakin yllätti juoneltaan. 😁 Ja välihuomiona, autokannella olisi päässyt matkan aikana käymään muutamaan otteeseen. Autoille oli niin sanotut viidentoista minuutin mittaiset ”vierailuajat” 😹. Olimme itse varautuneet kamppeillamme niin hyvin, että emme käyneet taputtelemassa punaista koppakuoriaistamme. Suurin osa autoista oli myös niin ahtaasti pakattu, että ei olisi ollut toivoakaan päästä autolle, saatika saada ovia auki. Itse emme ainakaan olisi millään tuonne mahtuneet.
Lautta oli perillä Las Palmasissa hurjan aikaisin sunnuntaina, varmaan kuuden tai seitsemän aikoihin. Gran Canarialla jäävät matkustajat kutsuttiin autokannelle. Kansi oli niin tiukassa autoja että eihän suurin osa matkaajista mahtunut tosiaan edes autoihinsa sisälle. Odottelimme pitkän tovin että autot päästettiin liikkeelle, jotta pääsisimme itse ahtautumaan pakuun tavaroidemme kanssa. Kannella oli nähtävillä kaikenlaisia hienoja fellow hippipakuja ja surffilautoja. 😀 Oli mielenkiintoista kurkkia toisten matkapakuihin sisälle. Osa porukasta jäi Las Palmasiin ja osa oli matkaamassa Teneriffalle. Yksi suomalainenkin auto oli kyydissä meidän automme lisäksi. Kyseinen auton omistaja kävi laivan ravintolassa kommentoimassa matkakaverin TPS -hupparia.
Kaikki taivasalla nukkuneet autot olivat saaneet päällensä todella suolaisen merivesikuorrutteen, tuulilasia ei meinannut saada millään näkökelpoiseksi. Pakuun sisälle ja menoksi siis, näköesteistä viis! Lautan käytävät ja rampit olivat kapeita ja pelottavia ajella, meidän matka-automme ei ollut edes suurimmasta päästä jota kyydissä oli. Ulosmeno tapahtui kuitenkin jännityksestä huolimatta kuskin osalta hienosti ja olimme saapuneet Gran Canarialle. 🔥😀
Jippii!!🤯 Olen odottanut että blogi saavuttaa sen hetken, kun päästään saarelle. 🥳😀 Muutaman kerran piti lauttamatkan jälkeen ääneen todeta, että nyt ollaan oikeasti ajettu Suomesta Kanarialle. Kukapa olisi uskonut? Ilman minkäänlaista suurta budjettia tai suunnitelmaa ja vieläpä suhteellisen nopeasti kyhätyllä kotikutoisella pakettiautolla. Kaikki on näköjään mahdollista. Pidemmälle emme todennäköisesti tulisi liikkumaan sillä Gran Canarialle jäisimme pidemmäksi aikaa. 🌴 Saarella riittää runsaasti mielenkiintoista tutkittavaa ja ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä että postausmateriaali ei tule ihan heti loppumaan. 🤐📸 Suurin seikkailuosuus on toki takanapäin. Mainittakoon tähän väliin että matkakaveri ei ollut ilmoittanut kenellekään sukulaiselleen Kanarialle tulemisesta. Ajatuksena oli välttää punainen matto satamassa ja kaikenlaiset muut tervetuliaisfanfaarit. 😄🎉 ..Ensi kerralla luvassa siis kyseinen sorpresa.
–