97. Kadunvarsihibbejä
Pakupäiväkirja 97.
Tämä postaus pyhitetään suosikkikukalleni jota itse kutsun nimellä hibiscus, äitini sanoo hibbi, matkakaverini kutsui kukkaa hypotenuusaksi, ja jotkut tuntevat kasvin nimellä kiinanruusu. Rakkaalla kukalla on monta nimeä. Olimme Agaeten kaupungissa ja bongasin kadulta asutusten edestä valtavan upean hibiscus -puutarhan. Pihan edustalla kasvatettiin erilaisia ja erivärisiä hibiscuksia. En ole koskaan nähnyt näin hienoja ja suuren kokoisia hibbejä. 🌺😁 Kamera lauloi ja silmänruokaa riitti..
Agaete on sarjassamme pieni piilotettu paratiisi. Kutsuisin tuota Kanarian Naantaliksi. Satama-alueella Puerto de las Nievesissä kalasteellaan vielä käsin niin kuin ennen vanhaan, ja pienen keskusalueen ravintoloissa tarjoillaan tuoreita kalaruokia. Talot ovat valkoisiksi kalkittuja ja koristeltu sinisin yksityiskohdin. Noin muuten alue on vehreiden laaksojen ympäröimä.
Kanarian helteet tekivät töitään monta päivää ja olin kolmisen päivää täysin nuutunut. 😀 Lämpötilat olivat melkein 30 asteen lukemaa. Kaupungissa kävellessämme olin taas yhtäkkiä täysin helteessä nujerrettu ja verensokeri alkoi laskemaan hurjaa vauhtia. Menin istumaan ensimmäiseen vieressä olevaan ravintolaan ja hyväksi tuuriksi tuolta sai poke-kulhoja. Join kolme pullollista nesteitä yhteen putkeen ja elämä alkoi voittamaan. Tämän takia laukussa täytyisi aina olla mukana sipsiä ja vettä. 😸
Niin kuin äitini vanhassa sisustustarrassa luki: ”take time to smell the roses”. (Meidän lasten kesken yleinen meemi). Ensi kerralla muistellaan vuoden vaihtoa. Uusivuosi alkoi saamaan tapamme mukaan hieman komediamaisia piirteitä.. 🙂 Ensi kertaan. 👋
–