82. Espanja – Britannia rajanylitys
Pakupäiväkirja 82.
Kun oltiin ajettu läpi hyvä läjä mukavia rantalomakohteita aina Alicantesta Marbellaan saakka, oli pitkästä aikaa luvassa hyppy toiseen maahan. Kyseessähän on lähes yhtä naurettava rajanylitys kuin Ranskasta-Monacoon tapaus. Matkan varrella olisi nimittäin Gibraltar ja Gibraltarin maa kuuluu Britannialle. Valtiomuoto on: Britannian merentakainen alue, virallinen kieli: englanti ja valuuttana gibraltarin punta. Alue tunnetaan erityisesti siitä että siellä viihtyy Euroopan ainoat villiapinat, magotit. 🐒
Espanjan rannikko on muutenkin suomalaisten lisäksi aivan täynnä brittejä, mutta nyt päästiin toden teolla hetkeksi kylpemään englantilaisten omaan etelään. Ajateltiin ottaa Britanniaan apostolinkyyti, eli vanha kunnon jalkapatikka. Emme ottaneet riskiä että joutuisimme pikkuisen Gibraltarin takia esittelemään autoamme rajavartijoille. Passit ja sateenvarjot reppuun ja menoksi! Auto jätettiin isolle maksulliselle parkkipaikalle aivan rajanylityspaikan vierelle.
Britteihin pääsy oli helppoa, hyvä kun passeja edes vilkaistiin. Kuljimme monien koppien lävitse ja edessä oli luvassa Gibraltarin oma Via Dolorosa, eli pitkähkö kävelymatka valtavalla kiitotiellä. Tuo taitaa olla ainut paikka koko maailmassa jossa joudut/pääset luvan kanssa kävelemään keskelle kiitorataa.
Monacon lisäksi myös Gibraltar on pikkuruinen minimaa, noin 6 km2, jonne päästäkseen pitää tosiaankin kulkea kiitotien poikki. Gibraltar sijaitsee niemen kärjessä ja niemen reunasta reunaan yltävä lentokenttä on aivan Espanjan rajan vieressä. Lentojen noustessa ja laskeutuessa kiitotien ylittävä tie suljetaan. Lentokoneet kulkevat ohi aivan nenää viistäen. 🐽✈️
Hänen majasteettinsa 🫳 Charles III valtakunnan raja. Nyt lähti myös matkakaverin Britannian neitsyys, itse olen fiilistellyt autenttisempia tunnelmia Lontoossa ja Pohjois-Irlannin Belfastissa. Myös Gibraltarissa oli oma ”irkkukylänsä”. 😁
Oikeastaan brittiläisyys ei pahemmin loista koko maassa, lähes kaikki asukkaat ovat kaksikielisiä ja satunnaisia istutettuja puhelinkoppeja lukuunottamatta paikka on täysin… espanjalainen. Toki fish and chips -annoksia oli tarjolla joka nurkassa, joululaulut raikasivat yhtäkkiä englanniksi ja vihdoinkin kirjakaupasta olisi löytänyt myös englanninkielistä luettavaa. Mielenkiintoinen ja outo paikka jos ei muuta. 😀
Seikkailimme laittoman pitkän aikaa Gibraltarin satama-alueella. Eksyimme tuonne vahingossa ja alue oli melkoinen tuubi, josta emme meinanneet millään päästä enää pois. Jatkoimme kävelyä aina eteenpäin ja toivoimme että reitti ei olisi umpikuja. Löysimme kuin löysimmekin tien takaisin ihmisten ilmoille, jonkin ihme parkkihallin kautta. Suunnistimme kohti vaijerihissiä sillä halusimme lähteä yläilmoihin kohti lajitovereita. 🙉
Horisontissa näkyi Afrikka. 😁 ylhäällä oli mahtavat maisemat ja todistimme sadepilvien syntyä suoraan naaman edessä. Vuori loi ylhäällä niin sankkaa sadepilveä ettei tuon pilviverhon läpi nähnyt milliäkään toiselle puolelle.
Apinat ovat suloisia mutta osaavat olla myös aikamoisia veijareita jos sellaiselle päälle ryhtyvät. Apinat voivat halutessaan viedä mukanansa kaikki mistä irti päästät, erityisesti laukut ja niiden sisällä olevat herkut. Yksi nainen sai apinan päähänsä eikä hän meinannut päästä karvaisesta kaverista millään eroon. Apinoihin ei myöskään kannata koskea tai yrittää retuutella niitä irti, jos magotti käy vaikka esimerkin mukaisesti liian tuttavalliseksi. Itse ei saatu apinaa päähän mutta olisihan tuo ollut komea turbaani Espanjaan vietäväksi. 🗿
Muutamat turistit olivat tietysti vierestä seurattuna vähän liiankin ärsyttäviä ja ahdistelevia. Yksikin nuori nainen seurasi apinoita kuin hai laivaa. Hänestä näki että hän olisi selvästi halunnut koskea tai silittää apinaa, oli kokoajan omat kasvot ja puhelin melkein kiinni elukassa, selvästi kuitenkin itse eläimiä peläten. Olimme kauempana seuraamassa toimintaa. Vilkutin kyseiselle apinalle, hän lähti vauhdilla kiipeämään luoksemme ja jäi viereen hengailemaan. Parhaimman kaverin apinasta siis sai, kun ei kiinnittänyt niihin erityisesti huomiota ja antoi tovereiden olla. Tai sitten kyseessä oli jonkinlainen naamaraja .. 🐵🐵 Kyllä apina apinan tunnistaa, heko heko.
Britannian visiitin jälkeen ajoimme vain vähän matkaa eteenpäin Los Barriokseen yöksi. Lojuimme pöpelikösssä sillan alla ja illalla alkoi kaatosade. Auton sivuoven tiivisteet vuosivat ylhäältä päin aiemman ovenrunttauksen takia. Oven vieressä tuli pidettyä vanhanaikaisesti vatia joka keräsi talteen sisälle ropisevat vedet. 🤠 Onneksi veden vuoto ei ole niin suuri ongelma että tuosta koituisi sen suurempaa vesivahinkoa. Harvemmin nimittäin sattuu sellaisia kelejä kohdalle että vettä tulee kuin saavista kaatamalla, kuten kyseisenä iltana.
Aamulla herättiin kunnon kaakatukseen, sade vain jatkui ja sillan alunen oli aivan täynnä erilaisia sorsia ja ankkoja. En ole ikinä nähnyt niin monta ”eri rotuista” kaakattavaa ankkaa samassa läjässä. Suorastaan huvittavaa. 🦆 Kyseisellä yöpaikalla oli kaikki ainekset jättää meidät jumiin mutavelliin, mutta paku liikahti aamulla hienosti pois puiden juurelta ja matka jatkui. Sänky jätettiin auki sillä vesisateen keskellä häärääminen on hieman hankalaa. Sateen uittamina matka jatkui taas monien pikkukaupunkien läpi, aina Cádiziin saakka. Pyörähdettiin autolla Cádizen saarikaupungissa mutta ei noustu sateeseen käppäilemään. Kuski kuitenkin ehti bongata satamasta tuttuja turkulaisia! Hauska juttu, kuvaa ei ole tarjota mutta tuolla satamassa lojui juuri Turussa valmistunut valtava (maailman suurin) risteilyalus M/S Icon of the Seas. 🚢
Ajettiin perus kälyiseen parkkipaikkaan tekemään ruokaa, ja avattiin tuolla pitkästä aikaa läppäri. Ostettiin vihdoinkin lauttaliput Gran Canarialle. 🌴 Merimatka tulisi kestämään pari päivää ja lautta lähtisi yhdeksän päivän päästä. Olisimme halunneet liput jo aiemmille päiville, mutta kaikki paikat olivat jo menneet. Nyt olisi siis tiedossa vielä ainakin yhdeksän päivän verran lojumista Espanjan rannikolla. Ainakin Sevillassa tulisimme käymään ja nyt olisi aikaa pyörähtää myös Portugalissa! ☀️
Ihme tapahtui, ja auto pestiin! Ensimmäistä kertaa koko matkan aikana. 🤠 Koko päivän oli tullut niin hyvät vesisateet että perusteellinen esipesu oli jo suoritettu, mutta nyt sai paku kyytiä vielä painepesurilla. Näppärä laite toimi 1€ ja 2€ kolikoilla, jonka jälkeen sai valita pesurista tulevaksi vettä tai saippuaa kuuman veden kanssa.
Tuona päivänä, 6.12. kun ostettiin lauttaliput, Suomessa vietettiin itsenäisyyspäivää. Espanjassakin on samana päivänä pyhäpäivä, nimittäin perustuslain päivä. Itselläni teki valtavasti mieli joulutorttuja ja saunaa. Ei enää yhtäkään talvea ilman joulutorttuja. 🫠 Tyydyimme huoltoaseman omituisiin donitseihin, ja löysin todella pitkästä aikaa myös Harry Potter -kindermunia.. 🫰 Yötä olimme jo Sevillan nurkilla, Los Palacion kaupungissa. Yöpaikka oli ihan tavallinen talojen vieressä oleva parkkipaikka. Jossakin etäällä oli aivan valtavat bileet ja DJ huudatti bilekansaa pitkin iltaa. Bilemusa kaikui pakulle saakka, ulkona juoksi satunnaisia kissoja ja koiria ja meininki oli ihan tunnelmallista. 🪅🤹🏻♀️ Aamulla ulkona vilisti taas todellinen eläintarhallinen porukkaa: haikaroita, kissoja, koiria, pupuja ja perinteisesti kukkokin huusi. Yksi ohikulkeva mies jätti aasinsa autotienvarrelle syömään aamupalaa. 😂 Seuraavaksi suuntasimme kohti kaunista Sevillaa.. Ensi kertaan! 💃👒
–