108. Bakkanaaleja ja Turun tovereita
Pakupäiväkirja 108.
Yleistä Granca -elämää lähinnä puhelin-photodumppauksen muodossa. Gran Canarian pääkarnevaalit olivat sen verran hullun myllyä että noissa bileissä en oikeastaan kuvannut lähes ollenkaan, mutta muutama foto löytyy. 😁 Niin kuin aiemmin todettu: jos ihmispaljous ei kammoksuta, suuri suositus Kanarianmatkalle karnevaalien aikaan jos kaipaa hieman sekopäistä juhlahumua elämäänsä. 🎏🎊 Nähtävillä on mitä ihmeellisimpiä panostuksia karnevaaliasujen muodossa. Itse karnevaalikulkue on aivan valtavan pitkä, rekkaa rekan perään yön pimeyksiin saakka. Me saimme vielä viihdykkeeksi Turun kaverit Harrin ja Ninan Las Palmasiin juuri karnevaalien alla. Käytiin Palmasin isossa akvaariossa Poema del Marissa🐠, syötiin tapaksia🥞, juhlittiin tietysti🍻 ja heiluteltiin marakasseja minkä ehdittiin.. (😂) Parivaljakon hotellin katolta aukesi komea näkymä koko Las Palmasiin:
Karnevaalit kiteytettynä yläkuvassa.. 😄😄
Kaikenlaisissa paikoissa sitä on tullut visitoitua ja tässä yksi suositus. Casa de Colon, eli Kolumbuksen kotimuseo. 🗿 Kolumbus asui kyseisessä rakennuksessa matkallaan kohti Amerikkaa 1400-luvun lopulla. Museossa esitellään tutkimusmatkojen reittejä, laivoja, karttoja, Latinalaisen Amerikan esineistöä ja paljon taidetta. Vierailua ei ole hinnalla pilattu, sillä lippu oli 4€. Idyllinen kotimuseo sijaitsee Las Palmasissa. Sisäpihalla asustelee myös muutama klassistakin klassisempi papukaija. 🦜🦜
Tässäkin mielenkiintoinen kohde, varsinkin jos lähtee lomailemaan Puerto de Móganin turistiparatiisiin. Paratiisikylän reunalta löytyy nimittäin Cañada de Los Gatos. Sisäänpääsy tännekin on edullinen 4€. Paikan päällä on uloskaivettu, hyvin säilynyt alkuperäisasukkaiden eli guanchien kylä.
”Loma, loma, loma”, 🤌 tietäjät tietää.😸😸😸
Maaginen ja vehreä Santa Brigida jossa tulee useasti oltua yötä. 👌 Kyseisessä kylässä sijaitsee myös matkakaverin postilaatikko. 😀
Kävimme kumpikin piikittämässä itseämme Las Canterasin rannan Marlin Tattoossa. Kyseessä ei ollut mikään hetken mielijohde, vaan olen jo puoliväliä matkaa todennut että tästä eeppisestä reissusta pitää ehdottomasti käydä ottamassa jonkinlainen muistotatuointi.😸 (Ja mieluusti Gran Canarialla). Pitkän tutkimuksen ja pohdinnan tuloksena halusin guanchilaisen symbolin, ja nimenomaan aurinkoriimu oli eniten itseäni kutsuva. Hyvä juttu, sillä jonkun tarinan mukaan nuo riimut edustivat eri saaria ja aurinko olisi ollut vielä mahdollisesti juuri Gran Canarian symboli. Symboliikkaa siis löytyy, koskien reissua, Kanariaa ja guancheja, ja matkakaveri päätyi myös sisällyttämään tatuointiinsa tuon samaisen auringon. Kuvaa tässä ei ole tatuoinneista tarjota, mutta ehkäpä nuo tulevat täällä myöhemmin vilahtamaan.. (;
Gran Canaria on täynnä toistaan taitavampia tatskaajia, joten oli hankala tehdä tutkimusta keneltä menisi tatuoinnin ottamaan. Toisaalta tuolla ei ollut niin väliä, sillä oma tatuointini ei ollut erityisen erikoistaitoja vaativa tekele. Olimme illan hämärässä katselemassa karnevaalien lopetusta kun valtava sardiini haudattiin Canterasin rannalla meren syövereihin. 😀 Tuolloin vastaan osui kyseinen Marlin Tattoo. Tähdet olivat siis kohdillaan, paikka vaikutti lupaavalta, ja menin heti tiedustelemaan hintoja ja vapaita aikoja. Sain heti seuraavalle päivälle ajan, ja matkatoveri tuli seuraamaan kyseistä kidutusta. Hän vielä tässä vaiheessa suunnitteli omaa kuvaansa. No.. Kävimme tatskan jälkeen ulkosalla smoothien verran ja paukattiin taas uudemman kerran liikkeeseen. Matkakaveri heitteli luonnosideaansa ilmoille, ja taitava tatuoitsijamme Walter🫴 suunnitteli tuon tatuoinnin lennosta ja tatskasi sen samantien. Suositus Marlin Tattoolle! Seuraavaksi autossa oli luvassa jatkuvaa tatuointien pesua ja rasvaamista, ja nyt nuo ovatkin jo aikalailla parantuneet. PS, tätä statementtia ei enää kauheasti kuule keneltäkään, tatuoinnit ovat niin yleisiäkin nykyään. Mutta onneksi olen täällä laukomassa totuuksia, sillä haluan muistuttaa teitä kaikkia jotka tatskaa harkitsette: kyllä se tatuoinnin ottaminen sattuu vaan aivan helv*tisti. Joka kerta sen siinä piikin alla muistaa. Mutta nyt tekisi jo toki mieli mennä ottamaan uusi.. 🤔
Portugalilainen ”krapulaleipä” francesinha, eli pikku ranskalainen. 😀 Kyseessä on kerrosvoileipä jonka sisällä on erilaisia täytteitä. Omassani oli tofua ja kasviksia. Koko kakku on kuorrutettu sulalla juustolla ja kuumalla kastikkeella jossa on normaalisti olutta. Megamättö kruunataan vielä yleensä ranskalaisilla. Aivan törkeän liian hyvää ja rasvaista. 🧈
Olen pari kertaa maininnut tuosta sardiinin hautaamisesta ja yläkuvassa on käynnissä juurikin kyseinen rituaali. 😺 Sardiinille on oma kulkueensa joka kulkee paikasta X aina Las Canterasin rannalle saakka. Rannalla on tuhansia ihmisiä seuraamassa kun kala kuljetetaan lautalla merelle, jossa koko komeus sytytetään palamaan. 🔥🐟🔥 Musiikki soi, ihmiset karkeloivat ja oikeasti teeman mukaisesti kuuluisi pukeutua mustiin surupukuihin. Osa porukasta olikin hautajaisvaatteissa paikan päällä. Sardiinin tuhoaminen päättää isot karnevaalit, ja tuon jälkeen julkistetaan myös ensi vuoden karnevaaliteema joka tulee olemaan vuonna 2025: Olympialaiset! Tämän jälkeen olisi vielä normaalisti ilotulitus, joka tänä vuonna oli tarkoitus korvata massiivisella drone show’lla. Harmillisesti kuitenkin ilmeisesti jonkin teknisen ongelman vuoksi dronespektaakkeli jäi kokonaan ohjelmasta pois. 😀
Tulipa juuri instan puolella todettua että tämä kyseinen koppi on nyt toiminut viisi kuukautta kahden ihmisen olohuoneena, makuuhuoneena, keittiönä, eteisenä ja vieläpä mitä kaikkea. 😀 Hyvin kestää pää, mutta kestäkööt. Nyt meidän on jo pitänyt tosissaan alkaa puhua takaisin Suomeen päin ajelemisesta. Asia tuntuu tällä hetkellä yhtä absurdilta ajatukselta kuin muinoin Suomen päässä ajatus siitä, että olisimme muka vielä joskus auton kanssa Kanarialla. Karkea arvio on, että Suomen päätyyn rykäisy tulisi tapahtumaan noin kahdessa viikossa. Reitistä ei ole tälläkään kertaa sen kummempaa tietoa, kuin että Pariisissa olisi mielenkiintoista pyörähtää, ja haluaisin ehdottomasti käydä Saksassa. Voi olla että palaamme tällä kertaa Ruotsin kautta Suomeen. Se jää nähtäväksi, mutta seikkailua (ja kylmyyttä🥶) on takuulla luvassa. Ensi kertaan! 👋
–