14. Neukkuraunioita Liepājan rannalla

Hyvää tuulispäivää Nasu!
Pakupäiväkirja 14. 

Propellin alta heräsin, vaatteeni keräsin (Slayer-paita lenteli tuulen mukana).

Lauantai-illalla saavuimme Liepājan rannoille. Tutkassa oli eräs mielenkiintoiselta vaikuttava kohde täynnä vanhoja sodanaikaisia mereen romahtaneita bunkkereita ja pattereita. Emme ole suunnitelleet mitään näitä reissukohteita ennalta, vaan sitä mukaan kun ollaan siirrytty paikasta toiseen niin olen tutkinut josko löytyisi jotakin mielenkiintoista ihmeteltävää. Ajettiin Liepājan keskustan läpi aivan länsirannikolle. Täällä meitä tervehti valtavan kokoinen tuulivoima -propelli. Olen kerran ennenkin käynyt tällaisen juurella mutta kyllä ne vaan joka kerta hulluilta näyttää. Saavuttuamme paikalle oli jo niin hämärää että jäimme maailman tuulisimmalle parkkipaikalle propellin alle nukkumaan. Auto huojui valtavan merituulen mukana mutta nyt oli niin hienon näköinen kohde että tänne oli jäätävä. Vähän käytiin jo illalla tutkailemassa paikkoja mutta suuremmat valokuvaamiset jätettiin sunnuntaiaamulle.

Täällä sai mennä ihan tukka tuulispäänä, merivesi myrskysi raivoisasti edessä ja horisontissa näkyi pelkkää Itämerta silmänkantamattomiin. Ekaa kertaa jouduin laittamaan päähän myös tämän himoulkoilijan pantahommelin. Liepāja on siis toiminut Baltian laivaston päätukikohtana ja tästä syystä se on täynnä neuvostoaikaisia raunioita joita voi nähdä joka puolella kaupungin katukuvaa.

Todella friikin näköistä kun nuo bunkkerit olivat romahtaneet mereen ihan miten sattuu. Erittäin post-apocalyptinen maailmanlopun meininki jollaista en ole aiemmin nähnyt. Ei ihan kuvat tuo oikeuksia tälle paikalle, suosittelen käymään.

Nyt näyttää kyllä erehdyttävästi pääkallolta tuo kiviröykkiö vai mitä.

Ranta täynnä puuterimaista juoksuhiekkaa ja pyöreitä kiviä! Muutaman saatoin napata maalaamista varten mukaan. 😅 Autossa on parit akryylimaalit.

Rannalla oli myös muutama tällainen katakombimainen bunkkeri joihin olisi päässyt kulkemaan todella syvälle pimeän sokkelon uumeniin. Ei otettu riskiä että mikään Last of us sienihörhö hyökkää päälle, joten ei lähdetty sen syvemmälle onkaloiden uumeniin.

Jonkun verran autoja tuonne tuli vähän väliä paikalle. Matkakaveri pohdiskeli että kai paikalliset tulevat tänne kuivattelemaan tukkaansa, jotta saavat siitä erityisen kuohkean. 👌🤌🤌🤌😂 Näihin tuulenpuuskuisiin tunnelmiin!! Sunnuntain aikana ajettiinkin sitten jo Liettuan puolelle, ja siitä luvassa taas ensi jaksossa huomenna.

Edelliset postaukset löydät kohdasta: Arkisto . :-)

Kulttuuri Matkat Runot, novellit ja kirjoittaminen Uutiset ja yhteiskunta