39. Luodinreikäinen Sarajevo
Pakupäiväkirja 39.
Saavuttiin Sarajevoon. Mielestäni Bosniassa on erittäin hyvä yleistunnelma, työntekijät kahviloissa ja huoltoasemilla ovat mukavia ja helposti lähestyttäviä. Pyörittiin aurinkoisessa pääkaupungissa etsimässä parkkia. Ajettiin kaupungissa vastaan tulleeseen parkkihalliin. Auto oli tuolla parkissa ainakin kolme tuntia ja parkki maksoi kokonaisuudessaan 3€. Tupakkaa poltetaan täällä vielä vanhanaikaisesti sisätiloissa: huoltoasemilla, kahviloissa, baareissa ja ravintoloissa. Joka paikassa. Todella friikkiä kävellä ihan perus ostarilla jossa röökin käry sauhuaa kun porukka istuu paikallisessa Spice Icessa tupakka huulessa. 😄 Huomaa että Suomessa on päästy noista ajoista kauas ja hyvä niin. Matkakaverin sanoin: ”kaikki vaan vetää röökii ja jäätelöö”!
Tiedän että tuttavissani on paljon sotahistoriaan perehtyneitä ihmisiä (terveiset Salimille✌️) enkä todellakaan ole itse mikään sotahistorian ekspertti. Mutta tässä nyt vähän pientä sotahistoriikkia jota otin selville, sillä Bosnia on täynnä karuja sodanjälkiä ja tuo on edelleen selvästi iso osa esimerkiksi Sarajevon identiteettiä. Kaikki rakennusten ulkoseinät ovat väärällään kamalia luodinreikiä muistona verisestä Bosnian sodasta. Kaduilla on näkyvillä kaikenlaista sotaan viittaavaa ”muistomerkkiä”, kuten noita alla olevia verilammikoita joita ”Sarajevon ruusuiksi” kutsutaan.. Ne merkkaavat isojen ammusten ja kranaattien jättämiä jälkiä, ja kohtia joissa on kuollut paljon ihmisiä. Kaduilla kulkee myös todella paljon maastopukuisia sotilaita, naisia ja miehiä, joka lisää oman aspektinsa tuohon karuun tunnelmaan. Tulee vähän jenkkileffa -vibat kun sotilaita pyöriskelee siellä täällä ja istuu ravintolan terasseilla polttelemassa kessua.
Tuosta sodasta ei ole pitkä aika. Sitä on käyty vuosina 1992-1995 serbien, kroaattien ja bosniakkien (Bosnian muslimien) välillä. Sekavuutta ja väkivaltaisuutta lisäsikin juuri kroaattien kääntyminen bosniakkeja vastaan. Suurin sotarikos ja etninen puhdistus oli serbiarmeijan alueille panema n. 9000 srebrenicalaisen miehen ja pojan joukkoteloitus vuonna 1995. YK on tuominnut tuon teloituksen kansanmurhana. Sota loppui 1995 allekirjoitettuun Daytonin rauhansopimukseen. Arvioitiin että sodassa kuoli lähes 100 000 ihmistä. Kateissa olleet mukaan laskettuna noin 200 000. Maasta joutui pakenemaan yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Mitä enemmän yritin käsittää tätä Bosnian sodan alkusyytä sitä enemmän aivoni menivät rullalle. Ei noita juurisyitä ja politiikan kiemuroita oikein perus maallikko pysty tajuamaan. Onko sodassa muutenkaan koskaan mitään järkeä.
Siinä palaa ikuinen liekki joka on toisen maailmansodan sotilaiden ja siviilien uhrien muistomerkki.
Suoraan sanottuna puistattava näky.
Tässä on kohta joka rajaa itäisen ja läntisen Sarajevon. ”Meeting of cultures”, jonka paikkeilla ainakin arkkitehtuuri muuttuu täysin. Tänä päivänä eri kulttuurit elävätkin kaupungissa kauniisti rinta rinnan. On kirkkoa ja moskeijaa, kadut ovat väärällään turkkilaisia herkkuja ja muuta muslimimaiden ruokaa.
Lähdettiin etsimään jonkinlaista puhelinliikettä josta saataisiin molemmille prepaidit. Tuo löytyi aika pian vastaan tulleesta ostoskeskuksesta. Keskikäytävällä oli myyjä perus kiskassa jossa kaupiteltiin puhelimenkuoria yms asiaan kuuluvaa härpäkettä. Kyseltiin häneltä mistä saisi dataa, ja häneltä sai 🤌. Myynnissä oli ns. turistipaketteja, 15 gigan ja 10 gigan pakkauksia. Itsellä oli ollut varmaan koko Viro – Latvia – Liettua – Puola -reissun ajan käytössä 18gt paketti josta tuokaan ei mennyt millään täyteen vaikka pelasin Pokemon Go:ta kuin hullu ja tein blogipäivitykset jakamalla nettiä puhelimesta. Joten 10 gigaa dataa Bosniassa riittäisi paremmin kuin hyvin. Tämä kustansi vaivaiset 10 Bosnian markkaa eli 5 euroa. Nuori myyjä oli erittäin ammattitaitoinen, puhui hyvin englantia ja neuvoi tarkasti mitä kaikki kortin merkinnät tarkoittivat. Lopulta hän vielä tarjoutui itse laittamaan kortit paikoilleen ja tarkastutti vielä että molempien kortit toimivat. Voin sanoa että tuo oli tuhat kertaa nopeampaa kuin se, että olisin itse räveltänyt sim-kortin luukun auki ja 95 prosentin todennäköisyydellä vielä asentanut sen puhelimeen väärinpäin. (Tuntuu että tuo tapahtuu joka kerta). Myyjäukkelilta tuo operaatio hoitui silmän käänteessä. Ihan kuin hän….. 🤔🤔🤔 Tekisi sitä työkseen. 🤔 Palvelu oli täydet 6/5!
Syötiin Sarajevon vanhassa kaupungissa juurikin tällä ”muslimialueella”. Bosniassa on edullisempaa syödä ulkona kuin käydä kaupassa ja alkaa itse kokkaamaan. Ei voi muuta kuin ihmetellä miten nuo ravintolat pärjäävät. Otettiin tuollaiset artesaani -tyyliset pitsat jotka paikallinen ukko väänsi, omani maksoi 2,50€ (toki otin vain puolikkaan pitsan) mutta kuitenkin. Täällä kelpaa jättää työntekijöille mojovat tipit. 💰
Yöpyminen on edullista ja aijottiin lojua Sarajevossa mieluusti vähän pidempään joten otettiin kolmeksi yöksi Airbnb. Tuo maksoi yhdeltä yöltä 20€, Airbnb palvelumaksut lisättynä hintaa tuli yhteensä noin 90€. Asunto oli hieno ja kompakti, wifillä ja muilla tarpeellisilla asioilla varustettuna. Käytössä oli vielä mukava pieni puutarha ja kadulla ilmaista parkkitilaa. Asunto sijaitsi lähes vanhan kaupungin ytimessä. Asunnon omistaja pesi meiltä vielä kassillisen likapyykkiä. Kiitos ja anteeksi siitä 🙏😏. Kämpän omistaja oli muutenkin todella ystävällinen ja avulias ja puhui englantia täydellisesti. Hän lähetti sijainnit parhaimmista lähimaastossa olevista ravintoloista ja kahviloista ja totesi itsekin että ulkona syöminen on paljon kannattavampaa kuin ruuan laittaminen.
Ja pitihän sitä illalla vielä testata autenttinen kebula kun täällä oltiin. 🤌 Oma falafeltortilla ranskalaisilla ja pitaleivillä maksoi 4,75€. Matkakaverin sekalautasesta en muista muuta kuin että oli kuulemma äärimmäisen hyvää. Jatkot vietettiin irkkubaarissa.
Kun oltiin juuri kerätty tarpeelliset kamppeet autosta ulos ja siirtymässä Airbnb -kämppäämme, huomattiin auton takaboksin luukkua kiinni laittaessa että se ei mennyt kunnolla kiinni. Takalukko otti johonkin kiinni niin että vaikka takaoven läimäytti alas, siihen jäi hirmuinen rako. Tuota alettiin pitkä tovi tutkimaan, ja havaittiin että ovi oli ehkä sentin liikaa toisella sivulla, niin ettei se kunnolla osunut lukkoon. Tuo johtui siitä että toisen pumpun ruuvi joka takaboksin ovea liikuttaa oli hieman löysällä. Ruuvi pyöri vähän tyhjän päällä, kun toisessa pumpussa se oli nätisti paikoillaan. Tuo aiheutti sen että ovi pääsi sivusuunnassa liikkumaan väärään paikkaan. Ongelma oli tee-se-itse -tyylisesti ratkaistavissa pienellä kikkailulla, mutta dieselin vuodon lisäksi tuo olisi hyvä päästä korjauttamaan. Onneksi kumpikaan ongelmista ei ollut äärimmäisen akuutti. Seuraavana päivänä siis pyörimään pitkin Sarajevon katuja ja hoitamaan paku kuntoon! 🔧🪛🔨
–