79. Granadan hip hop -bileet
Pakupäiväkirja 79.
Suuntasimme kohti Granadaa ja matkan varrella kävimme Almeriassa kuvaamassa katutaidetta. Silmiin osui paljon hienoja maalauksia hylätyllä tunnelialueella. Granadassa otimme ensimmäistä kertaa yöpaikan maksulliselta leirialueelta. Leiripaikka oli pieni aidattu alue, mutta todella suosittu ja kokoajan täynnä matkailuautoja. Pieni punainen kirppumme näytti todella huvittavalta kunnon isojen matka-autojen keskellä. Pääsimme taas pitkästä aikaan suihkujen ja vesivessojen lähteelle. 😁 Pienessä vessassa oli suihkukoppi joka toimi kolikoilla. Eurolla pääsi suihkuttelemaan viitisen minuuttia. 🌊
Lähdimme seuraavana päivänä Granadaan kävelylle ja löysimme hillittömät hip hop -katujamit. Jäätiin seuraamaan tanssi-battleja pidemmäksi aikaa. Sieluni, ruumiini ja mieleni oli parannettu. 🙏 En tiedä tarkalleen mitkä bileet olivat kyseessä, mutta kova musiikin pauhaus ajoi meidät paikalle. Battlet pidettiin aukiolla vanhojen talojen ja valtavan kirkon juurella. Ihmisiä oli todella paljon ja meininki oli energinen. Nyt tien päällä ollessa sitä itsekin kaipailee välillä tanssitunteja. 😁
Hauska juttu, minulla on ollut täsmälleen sama mandala-seinäkangas Rauhankadun yksiössäni kuin tuossa kuvan oikealla puolella roikkuu. Outo sattuma, sillä kangas on täysin sama jokaista pientä yksityiskohtaansa ja väriä myöden.. Ajan myötä kangas tahriintui huonoista muistoista ja se pilaantui silmissäni joten luovuin siitä kokonaan. 😇 Kangas oli valtavan iso, seinän kokoinen ja olin rakentanut sänkyni ympärille hienon bungalowin. Kattomateriaalina oli sama läpikuultava kangas kuin on nyt asennettu pakun sisälle katoksi.
Yläpuolella nähtävillä Manner-Espanjan korkein kohta, Sierra Nevada. 😁 Tuolta löytyy esimerkiksi Euroopan eteläisin ja aurinkovarmin hiihtokeskus. ☀️
Granada on Andalusian alueen varmasti tärkeimpiä matkakohteita. Päivän nippelitieto: kaupunki saa nimensä granaattiomenan mukaan. 😀🍎Granadan suosituin nähtävyys on Alhambra joka on maailman hienoimpia palatseja. Emme käyneet Alhambrassa sisällä, sillä liput olivat taas jälleen kerran oudosti loppuunmyyty (turistikauden ulkopuolella). Kertoo paikan suosiosta. 👍 Matkakaveri on käynyt tuolla sisällä ennenkin. Nyt tyydyimme evästämään ja katselemaan hienoja maisemia Alhambran ympärillä.
Molemmat Granadan yöt olivat valtavan kylmiä. Ensimmäistä kertaa auton ikkunat menivät aamulla jäihin saakka. Mutta ihmekös tuo, hengailimme lumihuippuisen Sierra Nevadan juurella. Leiripaikalla oli tosiaankin matka-autoja, mutta kukaan ei ole niin hullu että nukkuisi pakussa kolme kuukautta ilman jääkaappia, vessaa tai lämmitintä. ✌️ Toisin kuin muut lämpimässä värjöttelijät, laitoimme itse auton heti aamulla käyntiin ja pörisemään jotta saisimme sisälle lämpöä ja ikkunat auki. 😀 Kylmyydessä ei tehnyt aamulla mieli touhuta mitään, joten kun ikkunat olivat sulaneet, kömmittiin matkustamon puolelle ja jatkettiin matkaa suoraan Malagaan. Autolla ajellessa pienienkin matkojen välillä lämpötilat muuttuvat radikaalisti. Granada sijaitsee sen verran korkealla että ilma oli kylmää, mutta Malagassa oli taas taatut kesäkelit. ☀️ ..Sillanpään jalanjäljissä siis kohti elämän kevättä. 😝 Huomiseen! ✨
–
…Jos aavikkopallot pyörivät, niin todellakin tällä pihalla. 🤠 Paikka oli kuin täysin autio ja kummitusmainen. Pikkuhiljaa alkoi tuntumaan siltä että mies oli huijannut meidät turmioomme. Todennäköisesti emme tulisi heräämään aamulla vaan päätyisimme seuraavan true crime -jakson päätähdiksi kun silpoutuneet ruumiimme löydettäisiin Tabernasin aavikolta. Pihalla pyöri siellä täällä hieman kummallisen oloista työntekijää, jotka todennäköisesti asuivat paikan päällä. Ulkona myös raikasi kovaan ääneen kaiuttimista länkkäribiisejä joka vain lisäsi outoa tunnelmaa.
”Tyypillinen länsimainen spagettitiimi koostui italialaisesta ohjaajasta, italialais-espanjalaisesta teknisestä henkilökunnasta sekä italialaisista, espanjalaisista ja (joskus) länsisaksalaisista ja amerikkalaisista näyttelijöistä”. Ulkomaiset kriitikot käyttivät spagetti -termiä, koska useimmat näistä leffoista olivat italialaisten tuottamia ja ohjaamia. Suurin osa vuosina 1964–1978 kuvatuista spagettiwesterneistä tehtiin pienillä budjeteilla ja kuvattiin eri paikoissa ympäri Etelä-Italiaa ja Espanjaa. Jotkut spagetti-westernille rakennetut lavasteet ja studiot ovatkin säilyneet tämän tyylisinä teemapuistoina. Osaa näistä käytetään edelleenkin elokuvalavastuksina.
Sisäänpääsylippujen hintaan (6-10€) kuului myös yksi juoma saluunassa. Astuimme saluunan ovista sisään, nostimme hitaasti kuvitteellisia cowboy -hattujamme ja pälyilimme olisiko tyhjässä baarissa mahdollisesti paikalla baarimikkoa. Mikkomies istui tiskin takana ja oli varmaan saapumisestamme yhtä ällistynyt kuin kuka tahansa…. keskellä aavikkoa kuivuva yksinäinen ihminen. Baarimikko oli kova mies höpöttämään. Vaikutti siltä kuin mies ei olisi päässyt viimeiseen viiteen vuoteen juttelemaan elävän ihmisen kanssa. Mies ei puhunut englantia, (niin kuin ei suunnilleen kukaan espanjalainen), joten katsoin paremmaksi itse liueta sivummas… Matkakaveri ymmärsi miehen tarinoista jotakin, nyökytteli kohteliaasti, ja erehdyksissään päätyi vielä kysymään jotakin, jolloin tarinoinnista ei meinannut tulla loppua.
Tässä myös yksi naurettavuuden huippu. 🤠 Tarkkasilmäisimmät ehkä huomasivat että meillä on jälleen käytössä uusi kaasukeitin. Ensimmäinen ajettiin liiskaksi, ja seuraavasta hajosi tuo muovinen liekinsäätö -nappula. Napista hajosi vain pienen pieni muoviosa, joka on kokoajan kovimman rasituksen alla vipua vääntäessä. Todella turhauttavaa, sillä laite oli muuten täysin käyttökelpoinen ja ehjä, mutta tuota nappia ei saanut millään kepulikonstilla korjattua! Ainoa vaihtoehto olisi ollut aina käyttää keitintä täydellä teholla. = Laite oli liian vaarallinen ja päätyi kaasukeittimien hautausmaalle… Onneksi Espanjasta on löytynyt kaasukeittimiä, ja jos keittimen nimi on SUPER-EGO,sen ei oleta kuin kestävän vähintäänkin seuraavat 50 vuotta. 👍 Tässä keittimessä tuo muovinen nappi on myös paljon jämerämmän oloinen kuin edeltäjässään.
Ruokaa tehtiin länkkärimäiseen tyyliin: papuja , riisiä ja maissia! Löydettiin kaupasta myös niin komea kaasupullo 4-pack että tuo oli pakko ikuistaa kameralle.
Western Leone oli ehdottomasti yksi tämän reissun mielenkiintoisimpia yöpaikkoja. Yön sai nukkua enemmän kuin rauhassa ja vielä alueella, johon ei todellakaan eksyisi mitään hämäräporukkaa vääntelemään auton ovenkahvoja. 🤠 Teemapuisto oli todella hieno ja mielenkiintoinen ja kesällä tuolla riittää varmasti kävijöitäkin. Aamulla paikalle saapui samanlainen kahden ihmisen seurue kuin me. Länkkärimusiikki oli sammutettu yön ajaksi, ja pian musiikki alkoi taas raikaamaan kaiuttimista, kun uusia vieraita oli tulossa paikalle.. Western Leonen länkkäritunnelmien jälkeen käytiin fiilistelemässsä Almerian katutaidetta, ja Almeriasta jatkettiin Granadaan. Huomiseen! 🐎🐎🐎