53. Trippipunkkua & Romeo ja Julia
Pakupäiväkirja 53.
”Sä oot mun Romeo, mä oon sun Julia, en suudella saisi sun huulia!!”
Italia on täynnä mielenkiintoisia kaupunkeja joita tutkiessa menisi koko elämä. Palermo, Napoli, Rooma, Bologna, Firenze, Nizza, Torino, Pisa…. Ihan noin vain muutaman mainitakseni. Otettiin suuntaa kohti Milanoa. Matkan varrella tuli vastaan Pikku-Rooma / Piccolo Roma eli Veronan kaupunki. Kaikki tiet siis kuitenkin veivät Roomaan vaikkei isoon Roomaan lähdettykään. Verona on Veneton maakunnan toiseksi suurin kaupunki Venetsian jälkeen ja sieltä löytyy useita Rooman valtakunnan aikaisia rakennuksia.
Aiemmin mainitsin että Johnny Deppillä on asunto Venetsiassa. Julkkiksilla on luksusasuntoja ympäri Italiaa, ja Veronan kaupungista löytyy muun muassa Madonnan ja Leonardo Di Caprion lukaalit. George Clooney sitten taas majailee Italian Comojärvellä. Ehkä Madonnaakin paremmin Verona kuitenkin tunnetaan Romeon ja Julian kaupunkina. Rakkaustarinan kuvitellut tapahtumapaikat ovat kaupungin matkailuvaltteja. Veronassa pidetään myös vuosittain Italian tärkeimmät viinimessut.
Jätettiin auto kaupungin laidalle, keitettiin nopeat pastataskut ja lähdettiin iltakävelylle Veronaan. Julian ja Romeon (Romeo e Giulietta) tarina tuli tunnetuksi William Shakespearen kertomana (yllä) mutta todellisuudessa sen kirjoitti alun perin italialainen Luigi da Porto 1520-luvulla. Tarina kuuluisista rakastavaisista menee kutakuinkin seuraavanlaisesti:
Romeo ja Julia kuuluivat kilpaileviin sukuihin. Romeo oli Montague ja Julia oli Capulet. Nuoret tapasivat naamiaisjuhlissa ja rakastuivat. Tapaamisia piti kuitenkin salailla. Kummasti nuorukaiset onnistuivat menemään jopa naimisiin. Romeo kuitenkin sekaantui verikostoon ja joutui pakenemaan Veronasta. Julian isä oli järjestänyt naiselle avioliiton ja päästäkseen pälkähästä Julia joi juomaa, joka sai hänet näyttämään kuolleelta. Romeo luuli menettäneensä rakkaansa ja surmasi itsensä Julian viereen. Mikä farssi. Julia ei tietysti kestänyt Romeon menettämistä ja vuorostaan surmasi itsensä, oikeasti. Kilpailevat suvut tekivät sovinnon mutta kahden rakastavaisen tarina päättyi traagisesti. Ei ole tietysti takeita onko tarina ollut oikeasti alun perin totta. Shakespeare on ensimmäinen joka ehti tehdä Luigin tarinasta näytelmän. Hän käyttää useasti näytelmissään Liebestod-motiivia, joka yhdistää rakkauden ja kuoleman toisiinsa.
Veronan vanhojen rakennusten seinät ovat aivan täynnä rakkaudentunnustuksia. Siinä vaiheessa kun tekstien ja lukkojen määrä lisääntyy tietää että Julian parveke on varmasti lähettyvillä.
Yläkuvassa Julian parveke johon Romeo rakkauden voimalla kiipesi. 😩🫠 Talo sijaitsee Vis Cappellon varrella. Julian parvekkeen alla on turistikauppa ja Julian patsas. Turistit odottavat pääsyä hipaisemaan patsaan oikeaa rintaa jonka jälkeen onni rakkaudessa on taattu. Kylmät patsaan tissit eivät kumpaakaan meistä houkutelleet, vaikka mieleni teki testata mitä tapahtuisi vasenta rintaa hipaistaessa. Ilmeisesti joku muukin on tuota testannut, sillä jos jotain hyötyä tuosta lääppimisestä on saattanette huomata että rinnat pysyvät kauniisti kiillotettuina.
Veronan kaupungilta voi myös pyytää apua rakkausasioihin liittyen. Tuolla toimii Julian postitoimisto johon tulee vuosittain tuhansia rakkauskirjeitä, joissa pyydetään apua lemmentuskiin tai ilmoitetaan rakkauden löytymisestä. Tuo on yli sata vuotinen perinne, hommaa hoidetaan vapaaehtoisvoimin ja Veronan kaupunki kustantaa postituksen. Olisiko tuossa kiva pikku sivuduuni. 🧐 Joka ikiseen kirjeeseen vastataan ja vieläpä käsin, koska se jos mikä on romanttista. Hienoa hulluutta jos minulta kysytään. Veronan rakkauden ammattilaiset ovat joulupukkiin verrattavissa oleva instituutio.
Heh. Budjettimatkaajan viini, trippiviini! Etsin kaupasta piccolo-pulloa mutta tarpeeksi pieniä lasipulloja ei näytä Italiasta löytyvän. Sen sijaan kaupoissa on viiniä pienissä pahvipurkeissa. Ostin tuon puoliksi vitsinä, mutta mitä ihmettä, Sparin 60 sentin trippiviinikin oli äärimmäisen hyvää. Jatkoon. Ja pakkauskin on ympäristöystävällisempi kuin lasipullo. Näitä sietäisi saada laajempaan levitykseen.
Kaikenlaisia erilaisia Harry Potter -teemaliikkeitä on tullut reissuilla nähtyä mutta mahtavin kaikista tuli nyt kyllä Veronassa vastaan. Ja tein tuon päätelmän ihan vain katselemalla ikkunasta sisälle sillä putiikki oli jo kiinni. Tuolla oli kaikenlaisia suuria kirjoihin ja elokuviin liittyviä ”installaatioita” ja koristeita. Tuotteet ja vaatteet näyttivät todella laadukkailta ja hienoilta. Sisällä oli jopa valtavan kokoinen lattiasta kattoon ulottuva salaisuuksien kammion Basiliski. Edes Lontoon oma potterikauppa ei vetänyt vertoja sille miltä tämä pulju näytti koristustensa osalta.
Näihin rakkaudellisiin tunnelmiin. 😌 Onneksi rakkaussuhteita on olemassa monenlaisia erilaisia eikä romanttinen yksiavioinen suhde ole ainoa oikea tapa rakastaa. Platoninen rakkaus on kaikkein kauneinta, vielä kun säkenöitte sitä koko omaan ympäröivään maailmaanne. ✨ 😽💖 Seuraavaksi hitaasti mutta varmasti kohti Milanoa. Ennen sitä vielä pari yötä puskaparkeissa ja matkakaveri sai mutteripannupsykoosit. 👌👍
–
Seuraavaksi pari kuvaa Venetsian lelumuseolta. Parasta on kun löytää jotakin siistiä suunnittelematta, kuten tuo vintagemuseo! 😻 Kyseessä on Fabrizio Fontanellan yli 5000 -lelun ja keräilytavaran kokoelma. Mies oli itse paikan päällä ottamassa meidät vastaan ja hän pääsi myös kertomaan mielenkiintoisia juttuja. Fabrizio tiesi että Venetsiassa asuu ainakin kolme suomalaista jalkapalloilijaa.
Museo oli pieni mutta todella hyvin organisoitu ja tuolla riitti katseltavaa. En todellakaan ottanut kaikista hyllyistä mitään kuvia. Star Warsille oli ihan oma kopperonsa ja esimerkiksi He-Manille ja Turtlesille oma esillepanonsa. Paljon Disney -tavaraa ja kaikkea todella kummallista josta en olisi koskaan uskonut olevan olemassakaan minkäänlaisia keräilyhahmoja. Sisäänpääsy maksoi 5€ joka oli todella pieni summa nähden museon eeppisyyteen (omasta mielestäni).
Museon seinillä olin myös paljon piirustuksia tunnetuilta sarjakuvapiirtäjiltä esimerkiksi Giorgio Cavazzanolta joka pitäisi olla tunnettu kaikille suomalaisille Aku Ankkaa lukeneille lapsille. Italia on aivan tupaten täynnä maailmankuuluja sarjakuvapiirtäjiä ja omat suosikkini ovat myös italialaisia, esimerkiksi Disneyn W.I.T.C.H. -sarjakuvan kehittäjät. Giorgio Cavazzano on itseasiassa vieläpä ihan Venetsiassa syntynyt. Nuo Aku Ankan piirtäjät vaihtelevat mutta niitä mitä Suomessa on nähty ovat varmasti suurimmaksi osaksi olleet italialaisten piirtämiä.
Hengailtiin Italian ensimmäisellä aamupaikalla melko pitkään ja lähdettiin ajelemaan eteenpäin. Vastaan osui Padovan kaupungin Ikea josta kävin ostamassa uudet matkakaverit: Tutti ja Tellus. 🪐🔥👽 Matkakaveri sai viereisestä elektroniikkaliikkeestä itselleen uuden sähköhammasharjan. Italia on muuten liikenneympyröiden luvattu maa. Tuntuu että ympyröitä on kymmenen metrin välein. Ei tarvitse kuskilta edes kysyä, voin suoraan hänen puolestaan sanoa että tuo on v*tuttanut äärimmäisen paljon! 😄
Olimme taas etsiskelleet Trangian ja kaasukeittimen kaasutarvikkeita mutta noita on välillä melko hankala löytää. Butaanikaasua löytää paljon helpommin kuin tuollaista nestemäistä trangiaan laitettavaa Marinolia tai Hyvää Tulta joita löytää Suomesta vähän joka paikasta. Autotien varrella tuli vastaan retkiliike joka vaikutti todella lupaavalta. Tuolla oli trangiatarvikkeita mutta ei kaasua. Myyjä osasi kuitenkin neuvoa lähellä olevan rautatarvikeliikkeen. Tuolta saatiin liikkeen viimeiset, pari pulloa butaanikaasua. 👌👌
Italian illassa ruuan laittoa, pataruokaa pimeydessä. Jatkettiin aiemmalla Aku Ankka -teemalla. 😄 Riisiä ja tomaattipapuja, sipulilla ja retiisillä höystettynä. Tämän jälkeen päädyttiin Cittadellan kaupungin hautausmaan ja kirkon lähelle parkkipaikalle nukkumaan.
Aamulla jätettiin taas aurinkopaneeli esille ja lähdettiin Cittadellan keskiaikaiseen kaupunkiin kävelemään. Autolla on kiva matkustella kun tulee nähtyä paikkoja joihin ei muuten mitenkään eksyisi. Kaupunkia ympäröivät muurit ja vallihauta. Sisälle johtaa neljä sisäänkäyntiä jotka vastaavat suunnilleen kompassin pisteitä. Ulkopuolelta vaikutti kuin muurit kätkisivät sisälleen valtavan linnnan tai raunioita. Muurien sisäpuolen suojissa kuhisi kuitenkin kaupungillisen verran elämää. Jännä paikka.
”Kaikki tiet vievät Roomaan”..hmm. Vievätkö? 😎 Se selviää ensi jaksossa. Tuolta lähdimme nimittäin iltakävelylle melkoiseen romantiikan tyyssijaan. Siitä lisää ensi kerralla. 😽😽