Tag: van life

Pakupäiväkirja 129. Lisää erikoisia belgialaisia hyliksiä! Tällä kertaa taas yhden talon sijasta kokonainen kyläpahanen. Belgialaista Antwerpenin satamaa oli ollut suunnitteilla laajentaa jo vuodesta 1965 lähtien. Tämä tarkoittaisi tuolla sijaitsevan Doelin kylän totaalista jyräämistä ja asukkaiden karkoittamista. Ja sehän ei loogisesti käy kaikille päinsä. ✋Asukkaiden mielenosoitukset aiheuttivat pahan pattitilanteen ja maaliskuun 30. päivänä 2022 saatiin aikaan […]

Pakupäiväkirja 128. Jos mielestäsi hautausmaat ovat olleet jotenkin jännittäviä paikkoja, miltä kuulostaisi täysin oman onnensa nojassa lojuva hylätty hautuumaa? 🤔 Tälläinen löytyy Belgiasta. Diewegin hautausmaa on lojunut hoitamattomana vuodesta 1958. Ensimmäinen oma ajatukseni oli, miten on mahdollista että hautausmaa edes joutuu ”hylkäämisen” kohteeksi? Tuollahan lojuu ihmisten läheisiä joten luulisi että hautapaikoista väkisinkin pidetään huolta. Ja […]

Pakupäiväkirja 126. Jotkut saattavatkin tietää, että olen lähtenyt kadonneiden Futuro-talojen perään. Tämä on taas yksi oman elämäni projekteista, joita ei kannata miettiä sen enempää. 😄😄 Sanoisinko että se on keräilykohde kameralleni. Teemana haastavampi kuin graffitit. 😉📸 Futuro-taloja ei nimittäin paljolti Suomesta löydä, vaikka ne ovatkin suomalaisen Matti Suurosen suunnittelemia. Futurot ovat nimittäin lähteneet lennolle ympäri […]

Pakupäiväkirja 120.  Rooman ajan tunnelmista ja Salamancan opiskelijaelämän keskeltä suuntasimme renkaat sauhuten eteenpäin ja päädyimme yöksi moottoritien varrelle lepopaikkaan. Tuo oli perinteinen parkki johon rekkakuskitkin jäävät nukkumaan. Keskellä kaikkea asvaltin harmautta ja nurmen vehreyttä komeili vessarakennus. 🏯 Ja oli tuolla myös auringossa haalistunut leikkipuisto. Aamulla oli koleaa joten skippasimme puuron keittämiset ja lähdimme ajamaan suoraan […]

Pakupäiväkirja 119. Kevätpäiväntasauskin oli juuri, Tomppa ja minä toivotamme kaikille hyvää kevättä! 🌻 Jos ei tuosta biisistä tule hyvä aurinkoinen fiilis niin ei sitten mistään. Lauttailun jälkeen oli hieman univelkaa ja nukuin enemmän kuin kellon ympäri. Ensimmäinen paluumatkamme yöpaikka Manner-Espanjassa sijaitsi kauniissa vehreässä kylässä nimeltä Baños de Montemayor. Baños on kylpyläkaupunki pohjoisessa Extremadurassa, se on […]

Pakupäiväkirja 118.  Viimeiseksi kanarianyöksi päädyttiin samaiselle paikalle jossa nukuimme myös ensimmäisen yömme Gran Canarialla, ympyrä sulkeutui. 💫 Kyseessä oli hiekkainen kieleke jonka alla myrskysi meri ja alapuolella pyöri paljon kalastajia. Paikan päällä asuu myös yksinäinen kukko joka piirrettymäisesti herätti meidät seitsemältä aamulla. 🐓 Viime lauttareissun jäljiltä oli melko hyvin tiedossa, mitä lautalle kannattaa ottaa mukaan […]

Pakupäiväkirja 114. Otsikko on pala menneitä matkakaverin filosofisia mietintöjä. Olivatko edessä siintävät vuoret korkeita jyrkänteitä, vaiko jyrkkiä korkenteita… 🤔🌀 Siinä kaikille päiväksi pohdittavaa. Nyt on kuvissa ainakin melko jyrkkää maisemaa. 🌋En aina jaksa itse roikottaa kameraa mukana joten alapuolella on nähtävillä vähän rarempaa kuvamateriaalia, matkatoverin ottamia kuvia. 😛 (Olen ottanut oikeudekseni käsitellä näitä). Eräs päivä […]

All we hear is radio ga ga Radio blah blah Radio, what’s new? Someone still loves you  Pakupäiväkirja 110.  Olen upottanut tähän postaukseen kaikenlaisia koko reissumme aikana bongattuja hmm… Mahtavimpia katutaidepläjäyksiä ja statementteja. 👍 Mukana  myös yleistä elämää Kanarian kaduilla. 👻 ”Eat, Slep, Rave, Repeat!” Toivottavasti viihdyitte tämän korkeakulttuurin parissa. 🙂 Päivän uutiset: Kanarialla tuulee. […]

Pakupäiväkirja 109.  Palataan hetkeksi Maspalomasin Palmitos Parkiin. Gran Canarialla pyöriessä Palmitoksesta muodostui keskusteluissamme suoranainen meemi. Palmitos Parkia mainostetaan bussien kyljissä ja kaduilla ympäri saarta. Tapanani oli kysyä puolitosissaan, puoliksi vitsillä… ”Ai Palmitos parkkiin !!!?🤨🧐🤔” ..Liput olivat suolaiset 35€ per nuppi, joten puistoon menoa vitkuteltiin viimeiseen saakka. Joku kaunis päivä auton nurkassa lojutessamme tajusimme, että Kanarialta […]

Pakupäiväkirja 106. Pientä tarinatuokiota tähän väliin eeppisten spraymaalausten siivittämänä. Eräs aamu herättiin tapamme mukaan törkyiseltä hiekkaparkilta. Jonkun matkan päässä näkyi hökkeleitä, ja olimme monesti lähistöllä ajellessa todenneet että paikan päällä täytyisi joku kerta käydä tutkimassa tarkemmin. Nopeasti katsottuna näytti nimittäin siltä että paikalla olisi muutama siisti graffiti ja muuta taidetta. Nyt majailimme auton kanssa aivan […]