Älä syötä ruokahukkaa!

Meidän perheessä asuu kaksi teini-ikäistä, mikä on yksi (vaan ei ainoa) syy siihen, että joskus on hyvin vaikeaa arvioida ruuan menekkiä. Monelle teistä on varmasti tuttua, että teini saattaakin koulun jälkeen kadota suoraan kaverille tai harrastuksiin, eikä tulekaan kotiin syömään. Tai sitten vastakohtana on, että hän tuleekin kotiin yhdessä muutaman nälkäisen kaverin kanssa.

Tilastojen mukaan joka 20. ruokakassillinen päätyy hukkaan heitettäväksi. Täytyy häpeäkseni myöntää, että meilläkin syntyy, kaikesta yrityksestä huolimatta vieläkin liikaa ruokajätettä. Jätteeksi päätyy meillä eniten leipää, maitotuotteita ja kaappiin unohtuneita kuiva-aineita.

Kaipasin itse lisää vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen ja luin Juha Ketolan, Katleena Kortesuon ja Mikko Sairasen (2018) kirjoittaman Älä syötä ruokahukkaa -kirjan.

Käyttöön kirjan neuvoista on jäänyt itselleni ensilukemalta muutamia. Yritän nykyisin järjestää jääkaapin niin, että  nopeimmin vanhenevat tuotteet ovat näkyvillä, hyllyjen etuosassa, jotta ne eivät pääsisi unohtumaan liian pitkäksi aikaa. Pakasteessa ruokaa tai marjoja  merkitsen tuotteen sisällön ja päivämäärän entistäkin huolellisemmin.

Tärkeintä on mielestäni kuitenkin tehdä jonkinlainen suunnitelma ostoksista ennen kauppaan lähtemistä. Selvillä pitäisi ainakin olla neljä asiaa: kuinka paljon perheessä kuluu ruokaa keskimäärin päivässä, ostetun ruuan säilyvyys, yleensä ostetun ruuan määrä ja kotoa kaapeista valmiiksi löytyvät ruuat ja tuotteet.

Ruokahävikin pienentäminen on merkittävä arjen ilmastoteko! Kyseessä on myös ruuan arvostus. Haluan omalla esimerkillään opettaa lapsilleni, että maailmassa, jossa moni lapsi kärsii ruuan puutteesta, ei meillä, eikä kenelläkään pitäisi olla varaa syöttää ruokahukkaa.

:Anna