Uuden vuosikymmenen tavoitteet

Näin jälkikäteen vuotta 2019 fiilistellessä tuntuu, että vauhdillahan tuo meni, vaikka sitä eläessä vuosi tuntui hetkittäin pitkältä kuin nälkävuosi. Lapset ovat ottaneet tämän vuoden aikana valtavia kasvuharppauksia, jokainen tavallaan. Arki on helpottunut jo hieman  edellisestä vuodesta ja huomaan toisinani saavani jo hetkiä itsellenikin.

Työ aiheutti osaltaan suurimmat pohdinnat. Haluanko tehdä tätä mitä nyt teen? Kuinka kauan? Mitä voisin tehdä, jotta en olisi niin riippuvainen nykyisestä työpaikastani? Miten voisin laajentaa osaamistani? Jos en halua tehdä tätä mitä nyt teen, mitä sitten haluan tehdä? Yksi jo ajoittain hyvältäkin tuntuva vaihtoehto on se, että pyrkisin laajentamaan osaamistani tässä mitä nyt teen. Voisin opiskella sivussa esimerkiksi viestintää ja vahvistaa sitä puolta tekemisessämme tai voisin sukeltaa syvemmälle oman alamme tietouteen, siinä riittäisi opiskeltavaa lopun iäkseni. Eniten kaipaisin työhöni vaihtelua. Tällä hetkellä päiväni koostuvat enimmäkseen näyttöpäätteellä istumisesta ja pääni ja kroppani eivät tahdo tätä kestää. Kaipaan liikkumista ja vaihtelua tekemiseeni.

Talouspuolella vuosi 2019 oli kohdallani ratkaisujen vuosi. Heräsin velkaiseen tilanteeseeni ja tein suunnitelman muuttaa tilannetta. Lisäksi aloitin tämän blogin pitämisen. Tämä blogi on osoittautunut minulle korvaamattomaksi  useammallakin tavalla. Koen olevani tilivelvollinen jollekin ja tämä auttaa minua tsemppaamaan sinnikkäästi kohti tavoitteitani. Lisäksi kommenttinne ja rohkaisunne puhua näistä asioista on vahvistanut ajatusta, että olen oikean asian äärellä. Kiitos menneestä vuodesta siis kaikille jotka ovat ottaneet aikaa lukea ja kommentoida kirjoituksiani!

Luonnollisesti alkaneelle vuodelle olen luonut jo budjetin. Tämä oli juhlallinen hetki uudenvuoden aattona, kun loin uuden excel-pohjan ja aloin luonnostelemaan tulevaa vuotta. Käyttövaroihin tuleva vuosi ei valitettavasti luvannut vielä merkittävää muutosta. Suoraan sanottuna ensi vuoden budjetti näytti jopa masentavalta, taas samaa kitkutusta kuukaudesta toiseen. MUTTA. Sitten päätin katsoa hieman pidemmälle. Päätin luonnostella 5-vuotisbudjetin ja katsoa mitä se toisi tullessaan. Havainto oli uskomaton! Mikäli jatkaisin samalla kurinalaisella linjalla velkojeni lyhennystä, olisin asuntolainaa lukuunottamatta veloista vapaa heinäkuussa 2022. Eli kahden ja puolen vuoden päästä! Eihän tuo ole enää aika eikä mikään!

Tästä havainnosta rohkaistuneena jatkan siis samalla linjalla tämänkin vuoden. Maali on jo lähempänä kuin osasin arvatakaan.

Vuoden 2019 lopun velkasaldo:

Marraskuu:

• Opintolainoja yht:5 320€
• Häälaina: 3 560€
• Autolaina: 5 400€
• Asuntolaina: 87 600€
• Luottokortit yht: 3 750€
• Marraskuun velkasaldo yht:105 630€ 

Joulukuu:

• Opintolainoja yht: 5 180€
• Häälaina: 3 514€
• Autolaina: 5 245€
• Asuntolaina: 87 580€
• Luottokortit yht: 3 530€
• Syyskuun velkasaldo yht:105 049€ 

• 581€ vähemmän velkaa kuin marraskuussa.
• Heinäkuusta velkasaldo pienentynyt 3051€

5-vuotissuunnitelma

Tein aivan ensimmäisessä postauksessani listan tavoitteista, jotka aion saavuttaa. Tässä vielä muistutuksena mitä se sisälsi:

1. Vähentää velkakuormaa
2. Kerätä puskuri yllättäviä menoja varten
3. Sijoittaa ylijäävä raha järkevästi
4. Taloudellinen riippumattomuus tai ainakin mukava pesämuna eläkepäiviä varten. (Tai ylipäänsä varmistaa, että eläke koettaa minullekin.)

Tällä hetkellä minulla on siis suunnitelma siihen, miten saavutan ensimmäisen etapin. Kun ensimmäinen velka on maksettu pois kokonaisuudessaan, hyödynnän ”lumipalloefektiä” ja käytän edellisen luoton maksusta vapautuneen rahan seuraavan velan lyhennykseen. Näin seuraavien maksu nopeutuu.

• Maksan pois luottokorttivelkani (tavoite lokakuu 2020)
• Maksan pois autovelkamme (tavoite marraskuu 2021)
• Maksan pois opintolainani (tavoite kesäkuu 2022)
• Maksan pois häälainamme (tavoite heinäkuu 2022)

Heinäkuusta 2022 lähtien onkin jo viimeistään aika tarttua kohtaan 2. ja kerryttää puskuria. Puskurin määräksi olen pohtinut noin 10 000€. Tämän kerryttämiseen minulla ei ole vielä selkeää suunnitelmaa, mutta tähän palaan heti, kun hetki vaikuttaa oikealta. Lisäksi Minulla on vireillä muutamia suunnitelmia joista olisi tarkoitus kartuttaa pieniä lisätuloja jatkossa. Mikäli saan mitään suunnitelmistani kantamaan, ehdin kerryttää puskuria jo hieman ennen vuotta 2022, mutta näissä suunnitelmissa on vielä monta epävarmuustekijää. I’ll keep you posted!

Kohdan 3. kanssa olen ottanutkin jo pienen varaslähdön. Olen aloittanut rahastosäästämisen ja sijoitan pariin rahastoon kuukausittain muutamia kymmeniä euroja. Olen kuitenkin innostunut sijoittamisesta laajemminkin ja lukenut siihen liittyvää kirjallisuutta, joten sijoitussuunnitelman tekeminen lienee tarpeen jollain aikajänteellä.

Kohta 4. pysyy edelleen pitkän tähtäimen suunnitelmanani, mutta en kykene toistaiseksi laatimaan sitä kohti yksityiskohtaisempaa suunnielmaa, Tiedän, että aiemmat steppini ovat alku sitä kohden ja loppu selkenee ajallaan.

Kuukauden kirja

Joululomalla sain vihdoin aikaa ja energiaa lukemiseen ja tällaiset tuli kahlattua läpi:

Jethro Rosted: Raha Ratkaisee. Oli viihdyttävä ja todella nopealukuinen. Tämä kirja ei tuonut suuria oivalluksia tai ajatuksia, mutta vahvisti ajatusta siitä, että kovalla työllä, intohimolla ja hitusella onnea pääsee pitkälle.

Juha Vikman, Matti Apunen: Hyvä omistaja, mitä suomalainen yrittäjä voi oppia Warren Buffettilta. Tässä kirjassa oli paljon asiaa yrityksen arvonmääritykseen, sijoittamiseen ja omistajuussuhteeseen liittyen. Luultavasti palaan vielä myöhemmin tämän pariin uudestaan, sillä kaikkeen asiaan en löytänyt kosketuspintaa ja sisäistäminen jäin näin hieman vajaaksi. Warren Buffettiin henkilöhahmona en ollut ennen tätä juuri tutustunut ja täytyy sanoa, että sain jonkinlaisen käsityksen siitä mistä kaikki kohina johtuu. Häneen täytyy ehdottomasti tutustua vielä myöhemmin tarkemmin.

Joona Luostarinen, Timo Hyväri: Sopeutumattomat, tee intohimostasi tai osaamisestasi menestystarina. Uskomatonta, mutta totta. Sisäisestä tuskastani on kirjoitettu kirja. ”Kaikki asiat elämässä kasvaa tai kuolee kaiken aikaa. Jos emme suostu kasvuun ja tietoisesti hakeudu epämukavuuteen kasvamaan, silloin välttelemme kipua. Jos välttelemme kipua, alamme hitaasti ja varmasti tehdä kuolemaa. Emme jää paikoillemme lillumaan mukavuuteen ja nauttimaan jo saavutetuista hedelmistä, vaan me alamme rapistua. Vähitellen rapistuminen johtaa siihen, että kykymme kasvaa ja sietää kipua laskee ja laskee. Pian olemme ajaneet itsemme umpikujaan ja mukavuudenhakuisuutemme on luonut meille ihan omanlaisensa helvetin.”Kirja käy yksitellen ja järjestelmällisesti läpi esteet eteenpäin menemiselle ja uuden luomiselle. Ja toivottavasti antaa töytäisyn ohittaa ne. Suosittelen jos olet jumissa itsesi ja omien ajatustesi kanssa.

Valoisaa uutta vuotta teille kaikille!