Vauvaperheet jäivät koronan jalkoihin

Olen ehdolla kuntavaaleissa Liedossa. Tämä mielipidekirjoitus on oma täyspitkä versioni toisen vihreiden ehdokkaan Vappu Nieminen-Pihalan kanssa kirjoitetusta paikallislehdessä julkaistusta mielipidekirjoituksesta. 

Autenttista kuvamateriaalia olotiloista hyvin valvotun yön jälkeen.

THL teetti joulukuussa 2020 kyselyn pienten 3-6 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille. Poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut vauvaperheiden jaksamiseen monella tavalla ja vanhemmat kokivat itsensä uupuneiksi. Vauva-arki on usein uuvuttavaa. Sitä lievittävät ystävät ja perhe, muut sosiaaliset kontaktit, kerhot ja muiden vanhempainvapaalla olevien kanssa vietetty aika. Näitä kontakteja on kuluneena vuonna ollut varmasti vähemmän. Päivät itkuisen vauvan kanssa yksin kotona ovat tuntuneet välillä loputtoman pitkiltä, ja toisen ihmisen läsnäolo on helpottanut oloa, vaikka vauva itkisikin.

Vanhemmat kertoivat olleensa huolissaan synnytyksen sujumisesta poikkeusoloissa ja sairaala-ajasta synnytyksen jälkeen. Koronavuonna osa synnyttäneistä joutui sairaaloiden rajoitusten vuoksi kovaan paikkaan heti alussa. Vauvaperheet ovat yksi ensimmäisistä ryhmistä, jotka kärsivät koronaan liittyvistä rajoituksista henkilökohtaisesti ja kipeästi. Lapsen syntymä on ainutlaatuinen kokemus, eikä sitä voi siirtää. Osa epidemian aikana syntyneiden vauvojen perheistä ei ole päässyt kokemaan syntymää yhdessä, äidit ovat olleet osastoilla yksin ja synnyttäneet ilman tukihenkilöä, tai ainakin eläneet viimeiset raskausviikot tätä peläten. Vauva-arki ei monessa perheessä saanut ensimmäisenä koronavuonna kovin hyvää alkua. Meidänkin perheessä tilanteen eskaloituminen ja dramaattiset käänteet sairaaloiden rajoituksissa aiheuttivat keväällä kohtuutonta ahdistusta raskauden viime hetkillä.

Vanhempien yksinäisyys on lisääntynyt. Lapsiperheet tarvitsevat tukiverkostoa, isovanhempia ja ystäviä. Arki lapsen tai lasten kanssa kotona saattaa tuntua yksinäiseltä normaalioloissakin. Lohdutonta on, jos korona-ajan tuoreet vanhemmat eivät voi haaveilla lepotauosta, lapsenvahdista, tai vertaisten, toisten yhtä väsyneiden tuoreiden vanhempien kanssa kahvittelusta. Erityisen raskaaksi tämä käy yhden vanhemman perheille tai esimerkiksi perheille joissa toinen vanhempi on reissutöissä. Voidaan kysyä, kuinka syvää eristäytymistä pienen vauvan kanssa voidaan vaatia, milloin eristyksen haitat ylittävätkin hyödyt?

Kysely paljasti poikkeusolojen syventämiä puutteita lapsiperheiden palveluissa. Tuki koettiin riittämättömäksi niin vauvan kuin vanhempienkin hyvinvointiin liittyen. Kun kontaktit vertaisiin ja isovanhempiin ovat vähissä, on perhepalveluiden ja terveydenhuollon merkitys uusille vanhemmille entistä suurempi. Kun aikoja on peruttu ja palveluita supistettu, vanhempien on vaikeampi saada tukea, eikä uudessa tilanteessa paineen alla toimiva terveydenhuolto ole ehkä pystynyt kohtaamaan perheiden tarpeita yhtä empaattisesti ja kokonaisvaltaisesti kuin ennen. Osa vanhemmista on ehkä myös pelännyt käyttää palveluita epidemiatilanteen vuoksi, tai varonut kuormittamasta palveluita omilla murheillaan.

Thl:n tutkimuksessa vanhempien masennusoireet olivat yleisempiä kuin aikaisemmissa kyselyissä. Vauva-arki on saattanut viimeisen vuoden aikana muodostua hyvin erilaiseksi, kuin perheet ovat odottaneet. Perheet ovat paitsi kohdanneet vähemmän toisiaan ja saaneet vertaistukea, myös olleet vähemmän palveluiden piirissä. Masennus ja uupumus saattavat päästä hyvin pitkälle, kun omaa tilannetta ei voi verrata mihinkään, kukaan ei kysy miten jaksat, tai ei ole ystävää tai ammattilaista, joka huomaisi ja huolestuisi. Itselleni sosiaalinen kanssakäyminen, keskustelu ihan kenen tahansa empaattisen ihmisen kanssa, on auttanut asettamaan omaa ahdinkoa mittasuhteisiin. Ymmärtämään milloin kyse on normaalista pikkuvauva-ajan haasteesta ja milloin on syytä pyytää apua ja etsiä ratkaisuja. Korona-aika on tietysti ollut vaikeaa kaikille, mutta vauva-aikana perhe, ja erityisesti vauvaa kotona hoitava vanhempi on hyvin haavoittuvassa ja epävarmassa tilanteessa. Meitä ei ole tehty pärjäämään yksin vauvan kanssa neljän seinän sisässä, me olemme laumaeläimiä.

Esimerkiksi Liedossa avoimen päiväkodin Perhepesän palvelut, kerhot ja ryhmät ovat olleet suljettuina koko alkuvuoden. Samoin seurakunnan ja MLL:n toiminta. Synnytys- ja perhevalmennukset järjestetään etänä. Neuvola onneksi toimii normaalisti. Lastensuojelun tilastot korona-ajalta kertovat karua kieltään lapsiperheiden pahoinvoinnista myös Liedossa. Kunnan perhepalvelut ovat paikkoja, joissa tilanteisiin voidaan puuttua ja tukea antaa ennen kuin perheen tilanne kriisiytyy. Avoin päiväkoti ja muu perhepalveluiden toiminta tuo yhteen vanhempia ja ehkäisee etenkin äitien masentuneisuutta ja yksinäisyyttä. Tämä aika on näyttänyt, etteivät tällaiset palvelut ole vain pientä kivaa, vaan hyvin tärkeitä. Viimeistään nyt tiedämme, että poikkeuksellisessakin tilanteessa kannattaisi panostaa perhepalveluiden saatavuuteen ja yrittää viestiä asiakkaille, että täällä ollaan ja tukea on saatavilla, kaikesta huolimatta.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *