Näitä asioita ainakin jouluna teen

Joulu herättää voimakkaita tunteita. Luin juuri eräästä seuraamastani blogista, mitä kaikkea blogin pitäjä ei ainakaan jouluna tee. Ei hurjaa siivoamista eikä hullun lailla sukulaisissa käymistä. Nostetaan kytkin ja mennään perheen voimin muualle. I feel you.

Mitä kaikkea minä teen joulua varten?

Niin kauan kun mummo ja vaari pystyvät joulua viettämään, pysyttelen kotona ja valmistan jonkinlaisen perinnejoulun. Veli vaimoineen saattaa tulla aattona. Vielä en sitä tiedä. Tässä minun ”perinnelistani”:

1. Teen pikkuneidin kanssa (nyt jo 12 vee) piparitalon.  Talopaketti on tässä hyvä. Varmistan hyvissä ajoin, että on kaiken maailman strösselit ja koristekarkit. Niin paljon, että riittää myös maisteluun.  Joulupiparit teemme valmistaikinasta. Muotteja riittää jokaiseen makuun. Tämä prosessi vie aikaa sen verran, että kyseessä on aina yökyläreissu. Näin oli myös isoveljien kanssa.
2. Joulukuusi haetaan vintiltä ja koristellaan samalla yökyläkerralla. Tänä vuonna ilahduttavan aikaisin, eli se tuikkii valoissaan jo nyt. Aamun hiljaisina tunteina en tiedä mukavampaa kuin sytyttää kuusen kynttilät ja olla sen himmeän lämpimässä valossa.
3. Seulon mauste- ja jauho/ryynikaapin. Lähinnä siksi, että selvittelen kohdassa 1 mainittujen strösselien riittävyyden. Saan myös poistettua vanhentuneet ja kirjaan muistiin puutokset. Samalla imuroin hyllyille jostakin syystä valuneet sisällöt. Tämä tehtiin jo marraskuussa,
4. Käyn varamaassa valmiskinkun. Tehty. Samalla kerralla jätetään kalatilaus toiselle hallin tiskille.Tehty.
5. Teen viikkosuunnitelman jouluviikolle. Listalle merkkaan kauppareissut ja muut tärkeät asiat, kuten että milloin tehdään imellytetty perunalaatikko. Tästä sitten kotiprofessorikin voi seurata, milloin tarvitaan kauppa-apua ja milloin kuoritaan perunoita.
6. Itse tehty perunalaatikko on ainut jouluruoka, jonka teen itse.
7. Avaan joulukuun aamuina oman joulukalenterin, joka liittyy omaan harrastukseeni. Se on Nukkekoti Väinölän joulukalenteri, josta joka aamu saan jonkin pienen askartelua tuottavan nukkekotiesineen. Mahtava.
8. En siivoa raivokkaasti. Siivous tulee parahiksi jouluviikolla tehdyksi ulkopuolisen avun turvin. Koti on perussiisti ylipäätään.
9. Katson jouluaattona TV:stä joulurauhanjulistuksen. Hiljennyn.
10. Aattona muistelen aina välillä lapsuuden jouluja. Äitini istui pöydässä puolitajuttomana. Kaikki tehtiin itse. Lipeäkalaa myöden. Siivottiin apinan raivolla.Onneksi olen jotain ottanut onkeeni.

Joulu herättää voimakkaita tunteita ja muistoja. Minun sukupolvellani ”vanhan ajan” traditioita vielä riittää.Tai ainakin paineita niiden läpiviemiseen.

Elämä on.

Terveisin Eija L

PS Ihan uutena tarditiona elämääni on ilmestynyt kotieläinen sijaishoito. Korostuu loma-aikoina. Kuten jouluna. Ei niin, että ne tulisivat meille vaan minä menen heille iltaisin. Ruokin, ”ulkoilutan”, siivoan terraariot, laitan tuoreet madot –  ja ihmettelen. Afrikkaisen kääpiö- siilipariskunnan hoito on.