Kaalikääryleet – Arjen juhlaa

Perinneruuat kunniaan – kaalikääryleet maistuvat. Ainakin minun ikäpolvelle ja sitä vanhemmille. Päätin ilahduttaa mummoa ja vaaria. Kaalikääryleet ovat mainiota arkiruokaa. Siihen tarvittiin Maija keittää (vuosi 1958), isohko kaali , jauhelihaa ja riisiä. Noin suunnilleen.

Mainittakoon, että edellisestä kerrasta on aikaa noin 25 vuotta. Silloin en käyttänyt mitään ohjetta. Totesin, että ei voi olla vaikeaa kääriä jauheliha-riisiseos kaaliin. –  En siis tajunnut keittää kaalia.  Uunista tulleet kääryleet olivat täysin syömäkelvottomia.  Tavalliset ruuat ovat kuitenkin hyviä ja niitä suosin.

Ensin kaalin tyvi kaivetaan pois ja  tämä oudon näköinen pallo laitetaan kiehumaan. Tämä pehmentää ja irrottaa lehdet.

Kannattaa muuten keittää kaali toisin päin, reikä alla. Silloin pehmenneet lehdet saa helpolla pois.

Siinä odotellessa tehdään täyte. Riisi kiehumaan, sipuli ja jauheliha paistetaan. Meirami riittää vähäisemmässäkin määrin…

Maustetta eli meiramia meni hiukan hellallekin.

Kääriminen rullalle oli oma episodinsa. Mielestäni kaksi (ehkä kolme) muistutti käärylettä.

Sain aikaan 9 käärylettä koko kaalista. Itse maistelin yhden. En tiedä oliko niin kuin piti. Pitää myöntää, että taisteluväsymys iski. Tein aika isosta loppuosasta kaalipadan.

Kävin vielä ihan varmuudeksi kaupassa ostamassa 4 valmiskäärylettä. Olisi mummolle ja vaarille syötävää, jos ei veitsi ja hampaat omatekemiini pystyisi.

Elämä on.

Terveisin EijaL

PS: Kun kääryleet sitten lopulta syötiin, oli arvio lohdullinen: Hyviä olivat! Siispä: Perinneruuat kunniaan – kaalikääryleet maistuvat.