Tammikuun kuvat

Tämä tammikuu jää mieleen. Vaari täytti 90 vuotta, pikkuveli 60  – ja minä kävin yllättäen sairaalassa. Suunnitelmissa olleet synttärikekkerit eivät ihan menneet nappiin. Koska vaari ja veli kumpikin juhlivat tasavuotisiaan, päätimme viettää juhlaa kaikki kuusi yhdessä. Minä olin kutonut neulepaidankin.

Istantilaisen neuleen hihaan on ommeltu brändimerkki
Neuleen viimeistelee hihaan kiinnitetty tekijän ”logo”

 Ja kuinkas sitten kävikään? Veljen kurkkukipu aiheutti eka kierroksen peruuntumisen veljen ja vaimonsa osalta.

90-vuotiskahvit
Vaarin 90-vuotiskahvit toteutettiin osaksi etänä. Hyvin sujui.

Toisella kertaa minä koin hiukan nuhaa ja aivastelin. Siispä veimme lahjan mummon ja vaarin pihalle. Veli onneksi pääsi paikalle. Meni hyvä voileipäkakku ja muut antimet muihin suihin.

Marras-joulukuussa todettu sepelvaltiotauti yllätti. Vielä enemmän yllätti, että täysin akuutisti minulle tehtiin pallolaajennus (olin jo jonossa toki).

Sairaalan osastolla potilaat erotetaan verjholla.
Sairaalassa aika kuluu mataen. Verhon takana muuten oli Valtteri, 80-vuotias mukava ja puhelias mies. Hyvin tultiin toimeen.

Sairaalajaksoni oli kaikkiaan 4 päivää (päivystyksessä ja sitten kotiutusta odottamassa kahden päivän verran). Kohtasin täyttä ammattitaitoa, ystävällisyyttä – näin, miten hyvin homma toimii, kun osaaminen on kohdillaan. Ihmillisyyttä ei puuttunut.

Kukkakimppu tuo iloa
Sairaalasta päästyäni sain kotiin tyttäreltä kimpun, joka lohdutti.

Ehdin onneksi myös luistella ja tehdä lumiukkoja. Teimme myös ulkoiluretken mökille.

Muurattu nuotiopaikka
Teimme retken mökille. Nuotiopaikka todettiin hyväksi ja makkara maistui.

Tammikuussa tapahtui.

Elämä on.

Terveisin EijaL

Puheenaiheet Ystävät ja perhe Mieli Ajattelin tänään