Lottospektaakkeli

Niin kauan kuin muistan, aina on lotottu. Joskus on voitettu (5 ja 13 euroa). Lotosta vastaa vaari.

Kuponki on tärkeä. Minä hain niitä nipun jostakin. En muista mistä. Lotto tehdään viikoittain, ei mitään kestolottoja, kestolotot ovat ruuhkavuosissa eläville. Lottoa odotetaan,  lotto on yksi viikon jännittävä kohokohta.

Lotto on kansanterveyttä ajatellen mahdottoman hyvä  juttu: liikunta, ulkoilma, sosiaalinen kontakti. Sen tekeminen kupongille on  kognitiivista treeniä, on kruksattava oikeat ruudut (jo vuosia samat) ja kuponki on muistettava palauttaa likeiseen R-kioskiin tai marketin palvelupisteelle.

On syy lähetä liikkeelle.Puetaan ja koordinoidaan samaan reissuun roskiksen vienti. Muistettavaa on.

Joka viikko tarkistan, että onko maski mukana. Taskusta otetaan näyttävästi vanha, kertaalleen viime viikolla käytetty lottomaski, että tässähän se on.

Se heitetään (vastentahtoisesti, sehän on vaan kerran käytetty) roskiin,  kun asiasta keskustellaan ja sitten laitetaan uusi tilalle.

Siitä en ole varma, siirtyykö maski taskusta  tämän hiukan itsepäisen teräsvaarin kasvoille, kun tarve olisi. Perässä en sentään lottoamaan kulje.

Lottoa tarkastaessa menee kivasti aikaa, joskus siitä saa aikaan myös riidan mummon kanssa. Että kohta tulee lotto, laita nyt se televisio kovemmalle ja missä se kuponki on. Missä kynä on!?

Lotto tuo elämään jännitystä vielä 90-vuotiaanakin.

Terveisin EijaL

PS:  Kyllä olisi kivaa, kun voittaisi lotossa. Voisi kerrankin tehdä, mitä lystää. Aina olen toivonut lottovoittoa.

Mutta minun pitäisi varmaan alkaa lotota?

Elämä on.

Kuva Unsplash