Kesäreissussa – Mitä tekisit Tampereella?
Teimme yhden yön kesäreissun Tampereelle. Ohjelma oli selvä ja etukäteen tarkoin mietitty. Tampere tarjoaa elämyksiä. Päivästä oli tulossa kuuma ja voimia oli säästettävä.
Kaupunkiin saapuminen tapahtui Sara Hildenin museon kautta, jossa Kari Vehosalon upea näyttely on vielä koettavissa 1.8.2021 asti. Suosittelen.
Sen jälkeen autolla parkkiin Frenckelin P-alueelle, lähelle päivän toista kohdetta. Ensin kuitenkin keräsimme voimia ja ravitsimme itsemme maukkaalla lounaalla Pizzeria Sicilianossa . Sitäkin voin suositella. Mutkatonta ja nopeaa palvelua.
Siitä piristyneinä lähdimme kohti korkeuksia. Nimittäin kattokävelylle. Pienryhmässä oli 6 kattokävelijää. Ohjaajan asiallisella perehdytyksellä uskallettiin matkaan. Hän oli mukana kierroksella. Maisemat olivat huikeat, kuumuus humisi – välillä vähän huimasikin.Mutta me teimme sen!
Valjaat päälle ja menoksi. Ohjaaja tarkasti turvavaljaiden kiinnitykset ennen kuin pääsimme katolle.
Finlaysonin katolta sai Tampereesta ihan uuden kuvakulman. Nähtiin myös aika hulppealla paikalla oleva koronatestauspaikka!
Luurit korvilla kuulimme selostukset Finlaysonin historiasta.
Aikaa katolla vierähti noin 45 minuuttia. Päivän helle sai toivomaan, että olisimme hoksanneet ottaa vesipullot mukaan. Lippiksetkit unohtuivat. Kuvausta varten pysähdyttiin sopiviin kohtiin. Kulku oli turvallista, kuvasta näkyy, että putoamisen vaaraa ei ollut.
Ihan oli voittajafiilis. ”Virallista” poseerausta varten kivuttiin sitä varten pystytetylle tellingille ja kiinnitettiin toiset turvavaljaat. Opas otti kuvat osallistujien omilla kännyköillä. Hyvin ajateltu!
Tämä on taatusti kesän huippukokemus. Suosittelen. Kannattaa ottaa vesipullo mukaan. Toki janon voi sammuttaa kattoterassin baarissa, mutta sen jätimme tällä kertaa kokeilematta, koska etäisyyksiä ei olisi pystynyt pitämään, niin paljon oli janoisia paikalla.
Illallisen varasimme peräti fine dining ravintoloiden listasta. Valinnan teki helpoksi luonnehdinta ”Meillä ei pönötetä, vaikka syödäänkin hyvin”. Ravintola Liv tarjosi mukavan kokemuksen.
Syötiin rennosti.Alkuun graavi siika ja sen perään ”appora”. Ei todellakaan pönötetty. Palvelu 10+. Suosittelen.
Muuten: Matkalla Liviin poikkesimme Laukontorin rannassa ravintolalaivassa. Piipahduksen perusteena oli nimi, Suvi, joka on vajaa vuosi sitten elämäämme ilmestyneen, valitettavasti valtameren toisella puolella asuvan hurmaavan pikkuneidon nimi. Ei sielläkään pönötetty. Siellä ryypättiin. Eikä muuten sisään tullessa kovin moni käsidesiä käyttänyt, vaikka hyvin tarjolla oli. Etäisyyksiä en huomannut noudatettavan. En suosittele.
Yövyimme Lapland hotels Tampereen saunallisessa huoneessa. Ei lämmitetty saunaa. Oli ihan lämmintä muutenkin. Mukava sijainti ja hyvä palvelu.
Muuta ei tällä kertaa matkan Tampereen osuuteen mahdutettu – eikä olisi helteessä ollut järkevääkään.
Elämä on.
Terveisin EijaL
PS: Aamulla ajelimme sukulaisiin Poriin, Suomen syvään etelään. Siitä ei sen enempää. Taidemuseossa toki piipahdettiin – kokoelmanäyttely ei sykähdyttänyt. Museo lienee pois käytöstä, kun tulipalo kävi vieraisilla.