Tammikuun kuvat
Niin vaan tammikuu on kulutettu. En tehnyt uuden vuoden varalle mitään erityisempiä päätöksiä.Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Luntakin oli, tosin se enää on vain haikea muisto. Vuoden alkuun on vahvasti liittynyt oman harrastuksen (nukkekoti) elpyminen. Parhaat hetken olenkin viettänyt sen parissa.Nukkekotiharrastus vaatii kärsivällisyyttä. Siinä minulla onkin kehittymisen paikka. Tammikuisen arkeen liittyy vanhustenhoidon lisäksi oma kuntoilu jokikävelyineen ja pikkuneidin kanssa tehty nuotioretki mökille.

Vietimme myös veljen ja vaarin syntymäpäiviä, hiukan niin kuin myöhästynyttä joulua. Nyt olimme kaikki terveinä. Nautimme kalakeittoa ja mutakakkua.

Ehdottomasti mukavinta on ollut palata oma harrastuksen pariin. Sattumalta käsiini päätynyt vanha ja vankkarakenteinen nukkekoti on tarkoitus nyt remontoida. Remontin yhteydessä siihen tulee sähköt.
Nukkekotihankkeessa on tärkeä hahmottaa kokosuhde




Tärkeimmät työkalut tässä vaiheessa ovat olleet kunnollinen suorakulmamitta ja minisirkkeli.Tulipa otettua käyttöön myös pistosaha, jonka jälkeä vielä viimeistelin japaninsahalla. Onneksi on Kotiprofessori, jonka huolellisuus ja mittaus/sahaustarkkuus on liki huippuluokkaa. Minun ei.
Näin meni tammikuu.
Sain aloitettua itselleni mieluisan toiminnan, se olikin ollut tauolla pitkään. Siihen syventyminen tyhjää pään. Vaikka toisaalta se voi myös aiheuttaa hermojen ”kiristymistä”, koska nukkekotiharrastus vaatii kärsivällisyyttä. Ja sitä minulla ei aina ole.
Elämä on.
Terveisin EijaL
Olen aiemminkin kirjoittanut harrastuksen merkityksestä