Toukokuun kuvat – ahdistuksensekaista puuhaa mökillä
Toukokuussa jännitettiin. Tehtiin toki myös muuta, kuten mökkipuuhia, mikä kieltämättä helpotti jännitystä. Mökkipuuhista raivostuttavin on jokavuotinen kaislataistelu. Alan uskoa vaaria, joka on sitä mieltä, että niitä joku vastarannalta meille lähettää. Saapuivat oudosti syksyllä – kevätkaislat oli onnistuneesti ehditty hävittää ja ranta oli siisti. Jäivät sitten talven yli uutta kevättä odottamaan.Kevät mökillä tarkoittaa isoa työmäärää. Muuten ei kesä ala.

Iso kuusi kaadettiin. Se antoi hyvää näkösuojaa niin naapureihin kuin vastarannan liikenteeseen. Oli latvastaan ihan laho ja minua viisaampien mukaan siinä oli joku öttiäinen, joka pahimmillaan leviää muihinkin puihin. Olisin sen mielelläni paikallaan pitänyt.

Merkille pantavaa on, että mökkisaareen johtava siltakin alkoi näkyä. Oli pakko ajaa sillalle ja tarkistaa: Kyllä, meidän saunamme pikkuterassille näkyy nyt t o d e l l a hyvin. Siitä en tykkää yhtään. Enkä välttämättä haluaisi nähdä joka ikistä naapurilaituria. Miten ihmeessä näin tiheästi on joskus voitu mökkiä pykätä?
Kaislaverho pelastaa saunakäynnit. Ei tarvitse naapurien, vastarannan porukan ja sillalla kulkijoiden minua saunapuhtaana katsella. Eikä minun heitä.

Toinen paha mökkipuuha keväisin on hiiritaistelu. Talven aikana oli ilmaantunut onneksi huomattavasti vähemmän jätöksiä kuin aiemmin. Kiitos mökkitalonmiehellemme Ernolle.

Vanha mökki on siivottava. Pinnat pestään hyvillä aineilla ja joka ainut aterin, kippo ja kuppi pestään, vielä päälle kiehuvan kuumaa vettä. Ikkunoiden suhteen otan rennommin. Käytän sisäpintoihin valmiita ikkunanpesuliinoja. Ja jos yllän, niillä otan niillä myös ulkopinnat. Osa ikkunoista on niin korkealla, että niissä käytetään teleskooppivartista ko tarkoitukseen hankittua ikkunanpesusettiä. Saapi kesä tulla.
Ehdottomasti upein hetki oli vaarin Miinanraivaajaveteraanien palkitsemisjuhla.
Pääsin mukaan hienoon juhlaan, jossa vaari sai mitalin. Miinanraivaajaveteraarit saivat Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I Luokan Mitalin.

Kummallista, kun ei voi hifistellä etukäteen.
Takaraivolla oli koko toukokuun koko ajan lähestyvä mahdollinen matkamme.
Usa:n perheelle hankittiin viemiset, vaatteita silitettiin ja tarvittavat asiakirjat koottiin. Tavanomaista matkaa edeltävää mukavaa ”maistelua” ei tehty. Ei uskallettu. Mitä sitten, jos se onnistukaan?

Kummallista, kun ei voi hifistellä etukäteen, koska ennen matkalle pääsyä pitää olla negatiivinen. Siis koronatestin. Minähän olen aina niin postiivinen.
Sellainen oli toukokuu. Kevät mökillä tarkoittaa isoa työmäärää. Muuten ei kesä ala.
Mot
Elämä on.
Terveisin EijaL
PS:
Olihan toukokuussa sitten vielä keittiöremontin valmistuminen. Sitä ei sovi unonhtaa.