Elämää etsimässä eli Jos mä oon oikee

18.5.2025 holottavin pollo

Muutaman viikon lukemiset

Matkalla jonnekin

Nyt kun olen löytänyt lukemisen uudelleen, olenkin sitten oikein ahmimalla ahminut kirjoja. Noin neljän viikon aikana, olen lukenut kahdeksan kirjaa ja harkinnut oikeasti jopa Kindlen ostoa. Mutta se on vielä harkinnan asteella. Koska rakastan oikeita kirjoja, e-kirjoissa ei ole sitä sivujen kääntelyn iloa.

Luetut kuvina

Tässä ensimmäisessä kuvassa kirjat vasemmalta oikealle:

Hanna Tuuri: Orapihlajapiiri
Taina Teerialho: Hiljainen kevät
Taina Sampakoski: Ikoni

Alun alkaen ajattelin, että selaan kirjaston sivustoja ja listaan kaikki kirjat, jotka alkavat kiinnostaa. Nämä kaikki joista olen laittanut nyt kuvat, ovat juuri semmoisia.

Hanna Tuurin Orapihlajapiiri alkoi kiinnostaa, koska kirjassa esiintyy kylämäinen yhteisö, jossa asuu niin kehitysvammaisia kuin ns. normityypillisiä henkilöitä. Se alkaa Suomesta, Kuopiosta ja tarinan edetessä muutetaan Irlantiin ja lopussa päähenkilön tytär käy koulua jälleen Suomessa, mutta päähenkilö on jäänyt asumaan Irlantiin, yhteisöön, mennyt uudelleen naimisiin ja saanut toisen lapsen. Tarina oli lämminhenkinen ja oman työnikin puolesta kiinnostava.

Toisessa kuvassa kirjat vasemmalta oikealle:

Elina Tiilikka: Myrsky
Tuuve Aro: Yöstä aamuun
Anna Soudakova: Varjele varjoani

Tässä satsissa pidin eniten Soudakovan kirjasta. Kirjan kieli oli kaunista ja jotenkin hidastempoista, olematta sitä liikaa.

Kolmannen kuvan kirjat vasemmalta oikealle:

Anu Kaipainen: Vihreiksi poltetut puut
Jari Tervo: Layla
Raj Kamal Jha: Jos korkealla pelottaa

Tästä satsista jäi lukematta Kaipaisen kirja, sen kummallisen kerronnan takia. Niin Tervon kuin Jhankaan kirja eivät saaneet minulta viittä tähteä, jos arvosteluasteikkona käytettäisiin 0-5 tähteä. Kummatkin olivat ok tarinoita, mutta eivät niin hyviä että lukisin ne uudelleen.

Näiden kaikkien jälkeen, olen lukemassa ( jälleen, koska ensimmäisellä kerralla en saanut luettua ) kirjaa, jonka olen pitkään tahtonut saada käsiini. Tällä kerralla aion saada sen luettua. Siitä ehkä jopa seuraavassa postauksessa.

Avainsanat: kirjat, lukeminen

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Kirjat

Tänään, tässä ja nyt

Kevät on tulossa jo kohinalla. Vaaleanvihreä aika on alkamassa. Puut ja pensaat puskevat hiirenkorvaa ja ensimmäiset sini- ja valkovuokot on jo kukinnassa. Olenpa nähnyt jo västäräkinkin. Hanhet ja kurjet ovat myös saapuneet, perhosia on lentää lepattanut ympäriinsä ja taisin jopa bongata ensimmäisen voikukan.

Vuoden vanhempi

Kun vanhenee, sitä alkaa miettiä elämää ympärillään ihan eri tavalla. Viime vuonna, kesällä, pelkäsin jo, että en kuule heinäsirkkoja enää. Helpotus oli suuri, kun kuulinkin ne. Tänä vuonna voi olla toinen juttu. Olen myös melko varma, että olen löytänyt päästäni ensimmäiset harmaat, tosin siinäkin voi valo tehdä kepposet, mutta en murehdi sellaisia. Toivotin ne tervetulleeksi, enhän minä sille mitään mahda.

Nykyharrastukset

Lukuinto on jälleen löytynyt. Olen viikkoon lukenut jo melkein kaksi kirjaa ja kolmas on odottamassa. Kirjastossa on ollut ihana taas käydä. ”Opiskelen ” edelleen kieliä, mutta vain vähemmän. Kirjoittanut en ole pitkään aikaan, se jää nyt tauolle. Ja olen opetellut neulomaan ja se se vasta ihanaa puuhaa onkin. En mieti sitä, että pitäisi neuloa paitoja tai muuta suurempaa työtä. Ehei, Facen neulontaryhmässäkin totesin eräälle, että olen ihan tyytyväinen siihen, että saan neuloa vain sukkia. Kunhan taidot kohenevat, voi olla että neulonkin jotain suurempaa. Nyt vielä toistaiseksi vain sukkia, sitten tulevat vuoroon tumput ja huivit. Neuloessa voin rentoutua ja mieli lepää. On ihanaa vaan neuloa menemään ja kuunnella lempparimusiikkia.