Ilta tummuu nopeaan, me jäämme kahden. / Päivä viime loistettaan luo pintaan lahden. / Päättyy hehkuun punaiseen tie iltaruskon. /Epäilystä varmuuteen taas tie on uskon. 

Taivas on taas punainen. / On ilta toiveiden. / On aika rakkauden, on, on. / Taivaan tumman punaisen, ken tänään nähdä saa. / Hän jälleen rakastaa. 

Portugalilaisen kanssa eilen taas juteltiin, melkein kaikesta. Minä todella pidän siitä, miten hän innostuu, kun tulee juttua asiasta, jonka hän tahtoisi eräänä päivänä saada. Hän voisi varmasti selittää siitä vaikka kuinka kauan. Ja se ei häiritse minua ollenkaan. 

Hän sanoi kerran aikaisemmin, että me olisimme hyvä pari, jos tilanne olisi toinen. Minä alan vähitellen uskoa häntä. Ja kiroan tilannetta. Koska näyttä aivan siltä, että koko elämä on minua vastaan. Ok, saatan saada työpaikan. Mutta en meinaa todellakaan tehdä työtä niin paljon, että se vie koko aikani.