Se ei todellakaan ollut tarkoitus

Niin, ei todellakaan ollut tarkoitukseni ihastua. Mutta niin vain on tainnut käydä. Portugalilainen on minua jokusen vuoden vanhempi ( mikä ei todellakaan haittaa ). Huumori hänellä on vähän kuivaa, mutta so bloody what. Enkä mä oikein tiedä miten tätä pitäisi kuvata, muuten kuin että tuntuu oudolta, ihanalta ja vähän siltä, että aivojen tilalla olisi pumpulia. Ja vatsassa perhosia. 

Mä en ole tavannut Portugalilaista IRL, mutta olen nähnyt sen livenä ( eiköhän kaikki tiedä miten se on mahdollista ). Me jutellaan melkein joka päivä/ilta. Ja kun se sanoo sen tietyn sanan, mun polvet melkein pettää alta. Tulee vähän sellainen tunne, jota voisi parhaiten kuvata näin: Well, fuck, here I go again.

Ja sitä vaan selaa edellisiä kirjoituksia, silloin kun hän ei ole online. Hymyilee tietyille kohdille. 

Ja sitä odottaa, sydän lepattaen, että hän tulee online. 

Ja kaikki rakkauslaulut, joita on pitänyt ennen puuduttavan tylsinä, …….

Enkä mä tahtoisi että tässä kävisi niin. Mutta siihen tämä taitaa kovaa vauhtia olla menossa. 

Joten taidan vain heittää läppärin pihalle.