Herkkua silmälle ja makuaistille mm… Sormeni ovat jo pitkään syhynneet taas päästä leipomaan. Viime rupeama leipomisen saralla oli jo lokakuussa järjestellessäni pienokaisen 1-vuotisjuhlia. Juhlijoita oli silloin 35, joten sain käyttää mielikuvitustani ja taitojani yllin kyllin. Nyt on kuitenkin ollut hiljaisempaa. Laskiainenkin meni ohi ihan huomaamatta. Juhlakausi on ohi ja pitäisi vähän tarkemmin taas katsoakkin, mitä […]

…olikin onneksi vain informaatiokatkos, mutta silti: Mun sydän jätti tänään pari lyöntiä väliin, kun olin menossa hakemaan poikaani hoidosta. Kurvatessani hoitopaikan pihaan minua vastaan ajoi parkkipaikan viimeinen auto ja pysätessäni  tajusin myös koko hoitopaikan olevan aivan pimeänä. Paniikki alkoi hiipiä takaraivooni: MISSÄ MUN POIKANI ON?? Ketään ei ollut enää missään ja olin aivan ymmälläni. Kävin […]

Meidän vauvamme ei harrastanut elämänsä ensimmäisenä vuotena mitään ohjattua ryhmätoimintaa. Hyi meitä! Ei käyty edes vauvauinnissa vaan vettä rakastavalle vauvalle riitti suihku, oma punkka ja luonnon vesilätäköt (!). Kesällä kuitenkin uitiin lähes päivittäin. Lämpinä päivinä punkkailtiin terassin katoksen tarjoamassa varjossa ja muuten tyydyttiin sisätiloihin. Vain pari kertaa olemme käyneet uimahallissa omin ehdoin uiskentelemassa. Tässä pulikoidaan omalla terasilla ..Tämä  yhteiskunnan asettamat paineet hartioillaan tunteva Äiti sai […]

Oi, minunkin blogini on löydetty ja siitä on jopa tykätty! Siispä kohta 1: Kiitos, hunajaluu, haasteesta. 🙂 Tästä voidaankin siirtyä kohtaan 2, eli seuraamiini blogeihin. Kaikki ehdon (alle 200 lukijaa) täyttävät seuraamani blogit yhtä lukuunottamatta ovat tainneet haasteen jo saada, mutta yhdelle haluaisin sen vielä siirtää. Nimittäin Ruusalle, joka pitää blogia Juokse, läski, juokse. Blogistilla […]

Olen keväästä asti onnistuneesti torjunut flunssaa erilaisilla luonnon vitamiinipommeilla.  Pientä yskää ja nuhaa on ollut, mutta ei flunssaa ja aina ne pienet alut on nopeasti nujerrettu. Eikä muuten pikkumieskään ole ollut kipeä. Ei edes hoidon alkaessa tai miehen kärvistellessä flunssan kourissa. Uskoisin sen johtuvan imetyksen tarjoamasta vastustuskyvystä, vahvasta luonnosta ja  metsien/ saariston antimista. Mun suosikkeja […]

Taas viikonloppu vilisi ohitse ihan liian nopeasti!  Ja tällä kertaa oltiin ihan vain kotikulmilla. Kuinka rakastankaan aamuja, jolloin koko perhe voi rauhassa (jo kukon laulun aikaan) heräillä ja nautiskella läheisyydestä suukotellen ja silitellen toisiaan omassa sängyssä ja venyttää nousemista kunnes pikkumies alkaa vaatia aamupalaa. Harmi, että niitä aamuja on viikossa vain kaksi. Mutta ehkä se tekeekin niisä aamuista juuri sen verran ainutlaatuisempia. […]

On meillä on harjoiteltu nyt mmmm… 2,5kk. Ja onneksi ne alun vaikeudet on jo takana päin! Ennen hoidon aloittamista meitä varoiteltiin hoitoonviemisen kauheuksista, kurkkusuorana huutavasta turvallisuudentunteen kadottavasta lapsesta ja hieman paheksuen vastuumme välttämisestä. Tosiasia  nyt vain on se, että asuntolainan painaessa selkää minun ei ollut mahdollista jatkaa kotona kauempaa hoitotuen varassa. Töihin oli mentävä, jotta talous kestäisi. Pidemmällä tähtäimellä […]

Miksi, oi miksi ihmiset ajattelevat tuollaisia asioita mieluummin lompakon tai oman mukavuuden kuin lapsen turvallisuuden kautta? En voi ymmärtää. Ehkä siksi mun elämä onkin ajoittain hyvin hankalaa. Monessakin asiassa. Mutta tänään vereni kiehautti tämä juttu Satakunnan Kansassa 3.1.-13. Toivottavasti saatte selvää. Miksi se lapsi pitää kääntää etuperin jo noin pienenä?? Meillä poika on vajaa 2kk nuorempi tuota […]

Mitä niitä vaihtoehtoja oikeastaan on edes olemassa? Ja mitkä niistä on tarjolla täällä meidän pikkukylässämme? Olen aikaisemmin ollut eri hoitomuotojen kanssa tekemisissä siskoni kautta hänen pähkäillessä omien lastensa päivähoitokuvioita sekä 9-luokalla ollessani työssäoppimisjaksolla kahdenviikon ajan harjoittelijana päiväkodissa. Ja hei! amk aikoina tein harjoitustyön historiallisesta rakennuksesta, jossa sattui silloin toimimaan päivähoitopaikka. Vankka pohja siis hyville päätöksille. Nyt […]

Niinhän siinä sitten kävi. Kesän taittuessa syksyyn loppui myös äitiysloma, tai no vanhempainvaapaa, jonka äiti meidän perheessä käytti, ja edessä oli vaikeita valintoja: jäisikö kotiin vielä vai pitäisikö jo lähteä töihin? 9kk poikanen oli jo Iso Poika, mutta kuitenkin vielä niiiin niiiin pieni, niin pehmeä, ettei töihin lähtö silloin mun mielestä tullut kuuloonkaan. Eihän kukaan muu edes voisi ymmärtää, miten hän kommunikoi […]