Haaveista totta
Uudistumisesta kirjoittelin tossa aiemminkin ja samalla tiellä on jatkettu. Sen sijaan, että tyytyisin vain kirjoittelemaan oman pitkän tähtäimen haavelistaani, olenkin päätynyt toteuttamaan jo kauan eläneitä haaveita nyt ja lähitulevaisuudessa. Itseasiassa haaveita pohtiessani huomasin usean niistä jo toteutuneenkin tässä kiireisten vuosien keskellä. Se oli aika herättävä hetki.
Yksi , tai oikeastaan kaksikin, haaveistani toteutui sunnuntaina, kun koko perheen voimin aloimme kokoamaan postin tuomaa pakettia. Ja tässä kohtaa täytyy kiittää Dinoxia nopeasta palvelusta: maanantaina tilasin ja torstaina oli kuski jo pihassa! Alunperin tämän oli tarkoitus olla joululahja pojille, mutta malttamattomia kun ollaan, niin kutsuttakoon sitä vaikka adventtilahjaksi. 😉
Tattadadaa: PUOLAPUUT! Nyt saa kiipeillä ihan luvan kanssa.
Tää on melkeinpä meidän kaikkien lempparivaihe; ruuveja ja muttereita, räikkä, kuusiokoloavain ja ruuvimeisseli. Ihanaa! Siis, saa näitä valmiiksi kasattunakin, mut tää on paljon kivempaa.
Sitten seinälle. Mun homma oli paikantaa runkopuut, jotta me isommatkin saadaan kiipeillä ja roikkua, miehen heiniä oli sitten varsinainen kiinnitys.
Testaajan roolista huolehtikin sitten esikoinen.
Niin ja sillä aikaa kuopus nukkui rauhassa samassa huoneessa isoveljen sängyllä. Jokaselle jotakin.
Siinä ne nyt sitten nököttää ja odottaa kovaa käyttöä. Itseasiassa poikien huoneeseen ei kukaan mee enää kiipeämättä ensimmäiseksi katonrajaan killumaan. Vasta sitte leikitään tai nukutaan. Siis JOS nukutaan, ylin puola on nimittäin nykyään myös poitsun pakopaikka numero 1. Siellä se nököttää ja huutelee, että ”Ota kiinni, jos saat!”
Haaveilla on taipumus muuttua, ehkä jopa suurentua sitä mukaa, kun ne toteutuvat ja niin kävi meillekin. Eli tämä ei jää tähän. Odottakaapas vain, niin näette… Mä olen jo niin innoissani, että tekee mieli hyppiä, pomppia ja KIIPEILLÄ!
….Ihan vain, koska lapsilla on luontainen tarve kiipeillä, roikkua, temppuilla ja muutenkin liikkua, se heille suotakoon. Eikä tästä haittaa ole aikuisellekaan…
(Parempia kuvia luvassa kunhan saan puhelimen sijaan kameran kauniisiin kätösiini)