Tänään oli hyvä päivä

Vaikka aluksi pelkäsinkin pahinta miehen lähtiessä kukonlaulun aikaan talkoisiin koko päiväksi.

Aamu saatiin vietettyä leppoisasti ja Pikku Kakkosen suotuisalla avustuksella sain puuronkin pöytään ajallaan. Esikoinen sai syliaikaa pikkuisen vielä nukkuessa ja syömisen jälkeen tulikin vaari leikkimään. Sinne ne lähtivät – metsäretkelle eväiden kera sieniä keräämään. Silloin mulla oli aikaa keskittyä vain pikkuiseen (lue: kyhjöttää sohvannurkassa imettämässä). Pari tuntia myöhemmin sain kotiin väsyneen mutta iloisen pojan, joka sadun jälkeen nukahti kuin unelma. Samaan aikaan päikkäreille sammahti myös nuorin tähti, joten tilaisuuden tullen torkahdin itsekin hetkeksi. Luksusta!

Lounashulinoiden jälkeen ovella olivatkin äitini ja siskoni, joista oli sekä seuraa että apua meille kaikille. Niin virkistävää välillä jutella ulkomaailman menosta ja elämästä, lenkkeillä porukalla, parantaa maailmaa, nauraa yhdessä, jakaa huonommatkin uutiset, suunnitella tulevaa sekä kuulla uusimmat trendimuutokset teinilandiasta – muutenhan putoisin trendikärryltä auttamattomasti. Nyt ainakin teoriassa tiedän miten tulisi pukeutua ja mitä merkkejä haalia kaappiin, mutta se toteutus onkin sitten ihan eri asia.

Kiitos kummankin rakkaan ihmisen, mulla hetki omaa aikaa ennen kuin painan pään tyynyyn. Täällä on siistimpää kuin vieraiden tullessa, tänään ei lyöty eikä purtu ketään, ei tarvittu myöskään jäähypenkkiä ja huutokatastrofilta (siis vaikka lapset huusivatkin niin kummallakaan ei ollut hätää, enkä mä liittynyt siihen kuoroon) vältyttiin, kun vauvan sai välillä antaa toiseen syliin ja hoitaa isomman kanssa iltatoimet ensin. Loppu menikin sitten aika rutiinilla. Vauvan iltasyötöt iltasadun aikana ja sitten siliteltiin esikoinen uneen.

Nyt lapset nukkuvat, hetken,  ja lasissa on tilkka viiniä. Niin, tänään tosiaan oli hyvä päivä.