Uutta arkea ja mietteitä onnellisuudesta

Heippa kaikki!

Nyt ajattelin kirjoittaa teille mun uudesta arjesta. Sekä sen tuomista mietteistä muutenkin. Oon taas tajunnut miten pienillä asioilla on suuri merkitys ihmisen elämässä,ja miten jokin asia joka tuntuu pieneltä voikin olla suuri ja tuoda elämään niinpaljon. Aloitetaan jo siitä,että musta on oikeasti kiva asua yksin,ja tehdä vaikka sisustuksesta mun itseni näköinen. Voin myös vaihtaa sisustusta jos haluan.  

Oon jo nyt tykästynyt mn uuteen kotiin,ja tykkään muutenkin tästä ympäristöstä. Hetken kesti tottua siihen,että ihan oikeasti saan elää mun näköistä arkea,ja mun elämästä ja kodista tulee mun näköistä. Ja koska arvostan hyviä kulkuyhteyksiä,ja et palvelut ovat lähellä niin tykkään tästä uudesta sijainnista ihan älyttömän paljon. Tässä on kaikki mitä tarviinkin. 

Ehkä parasta on se,ettää mun muru on lähellä,j välimatka on pieni. Voin sanoa,että kun sen vajaa puolvuotta välimatka on n 150km niin on ihan super ihanaa.kun nyt välimatka on noin 10km.  Oon niin iloinen,kun ei enää tarvii reissata jommankummn viikonloppusi jotta voitas nähä.  Voi kuulostaa,että tavallaan samat asiat toistuu lauseissa,mutta en vaan voi mitään sille et oon viimeinkin oikeasti onnellinen ja tyytyvinen mun elämääni. 

Sitä osaa olla kiitollinen,ja onnellinen ihan pienistä asioista elämässä. Pienillä asioilla on ainakin mulle suuri merkitys,ja tuun iloseks pienistäkin asioista. Kun kauniina päivänä voin kävellä joen rantaan ja syödä vaikka jäätelöä siellä. Tai vaikka siitä,et muru tulee moikkaamaan ihan lyhyestikin. Tänään mut onnelliseksi sai se,et muru toi mulle kauniita kukkia,lisäksi olen ollut tehokas ja kävin pitkästä aikaa lenkillä. 

Oon taas löytänyt mun innon lenkkeillä ja pitää huolta muutenkin kehostani. Tuntui ihanalle laittaa lenkkarit jalkaan ja lähteä ulos raittiiseen ilmaan,kyllä se piristää kun vain lähtee ulos 🙂 Liikkumisesta tulee aina hyvä olo. Nyt just tuntuu et kuulostn siltä et kaikki ois vaan niin ihanaa:D mut täytyy sanoa että mie oon nyt justiinsa hyvin onnellinen ja tyytyväinen mun omaan elämääni. Ja minäkin olen olen kärsinyt ulkonäköpaineista,ja en ole ollut sinut oman kroppani kanssa. 

Olen oppinut hyväksymään oman kehoni ja liikkumaan siten miten oma keho kestää. Kuuntelen omaa kehoani,ja mietin sen mukaan mun liikkumiset. Tärkeintä mulle on,että liikkuu säännöllisesti ja sopivasti ja et liikunnasta saa itelleen energiaa,ja hyvän olon. Oon aina tykännyt liikkua. Välillä van oma motivaatio hiipui ja liikkuminen jäi vähemmälle. Mutta uusi kaupunki,arki,olosuhteet ja kevät sai taas mun motivaation heräämään eloon,jos niin voi sanoa. 

Täytyy sanoa,että kun hyvksyy itsens ja alkaa muuttamaan elämäänsä omanlaisekseen niin pikkuhiljaa sitä voi saavuttaa omia unelmiaan. Askel askeleelta kohti niitä omia tavoitteita ja unelmia. Omaan elämäänsä voi itse vaikuttaa,ja asioiden kulkuun myöskin. Joskus täytyy olla kärsivälinen ja jaksaa panostaa asioihin hieman kauemmin. Lopussa kiitos seisoo ja voi sitten olla ylpeä itsestään.  Kyllä kevät on ihanaa aikaa <3

 

 

 

 

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *