Ystävyys Tansksassa
Monet tänne muualta muutaneet ovat sanoneet, että tanskalaisiin on vaikea tutustua. Moni onkin vain toisten ulkomaalaisten kanssa ja osa jopa netissä yrittää löytää jonkun tanskalaisen ystävän.
En tiedä onko minulle ollut helpompaa tutustua heihin, koska mies on tanskalainen vai koska olen niin sosiaalinen.
Melkein kaikki kaverini ovat tanskalaisia ja miehen ystävät toki myös.
Suomessa naisiin on vaikea tutustua, mutta kun tutustut, saat heistä ikuisen ystävänän ( ei tosin aina toki ). Täällä taas kaikki ovat aluksi niin ystävällisiä, mutta puhuvat seläntakana paljon pahaa. Siksi täytyykin oppia suodattamaan mikä on totta ja mikä on valetta.
Esimerkkinä: Olin muistaakseni ensimmäistä kertaa käymässä Tanskassa ja menimme mieheni kanssa baariin. Näimme miehen ystäviä ja pöytäseurueessa oli muutama uusi tuttavuus hänellekkin. Yksi nainen oli todella mukava ja toivotti tervetulleeksi Tanskaan. Kun menin vessaan, yritti hän antaa kaverinsa puhelinnumeron miehelleni. Syynä ettei minusta ja miehestäni kuitenkaan tule mitään ja olen vain hetken hupi. Olin aivan järkyttynyt tuollaisesta kaksinaamaisesta käytöksestä.
Olen myös huomannut, että useilla maahanmuuttajilla on valmiiksi asenne ettei nuo tanskalaiset meistä pidä. He halauvat meidän lähtevän ja ovat rasistisia. Ja nämä kommentit tulleet siis toisen suomalaisen suusta. Kun aiheesta hänen kanssaan keskusteli, niin on kuulema sinisilmäistä uskoa ettei kaikki ulkomaalaiset joudu kokemaan rasismia. Toki tuo voi paikkaansa pitää, mutta miksi olla kaikkia kohtaan niin varautunut muutaman huonon kokemuksen perusteella. Itse mielummin tutustun avoimesti, oli kansalaisuus mikä vain.
En ole koskaan ollut ihminen joka kutsuisi ystäviään hellittely nimillä tai kertoisin usein kuinka paljon rakastan heitä. Täällä se on todella yleistä ja itselle välillä jopa kiusallista. Ystävät avautuvat tunteistaan usein ja itse vastaan: joo samoin. En vain osaa luontevasti kertoa tunteistani etten tuntisi itseäni hölmöksi. Miehelle toki kerron tunteistani joka päivä, mutta ystäviäni kutsun ihan heidän etunimillään.
Loppujen lopuksi ystävyys on samanlaista joka maassa.