Ulkopuolinen

Eilen oli tanskankielen koe ja se meni omasta mielestäni hyvin. Virheitä varmasti tein, mutta uskon vahvasti läpäisseeni testin. Sitten olisi vielä kolme koetta lisää ajan saatossa ja minun pitäisi puhua melkein täydellistä tanskaa. Tuntuu vaan todella kaukaiselle haaveelle tällä hëtkellä.

Haluan oppia kieltä niin paljon, että alan jo ahistumaan ja stressaantumaan.

Kun käymme ravintolassa syömässä, on listat melkein aina vain tanskaksi. Onneksi alan osaamaan ruuat jo tanskaksi.

Kun käymme syömässä, istumassa iltaa jne. ystävien kanssa, muuttuu keskustelu usein tanskaksi todella nopeasti. Kun monta ihmistä puhuu päällekkäin tanskaa, en ymmärrä yhtään mitään.

Soitan pankkiin, lääkäriin jne. harvoin saan palvelua edes huonolla englannilla. Puhuvat vain tanskaa, koska olemme Tanskassa.

Ja aina on hieman ulkopuolinen olo, joka välillä masentaa enemmän ja vähemmän. Onneksi kielitaito karttuu koko ajan ja pääsen enemmän eroon tuosta ulkopuolisuudesta.

Mietin vain niitä jotka ovat asuneet täällä monia vuosia, eivätkä osaa sanoa kuin tak. Eikö heille tule ulkopuolista oloa tai halua edes ymmärtää mitä ympärillä tapahtuu. Miten he hoitavat pankki asiat jne, kun itse saan juuri ja juuroi hoidettua huonolla tanskankielellä ne. Jos sattuu tuuri, niin saan jopa englanninkielistä palvelua. Paskimmillaan joudun pyytämään miestä soittamaan, koska eivät ymmärrä englantia tai minun tanskaani.