Mitä ihmettä? Mikä mussa on vikana?

Näitä kysymyksiä olen tänään pyöritellyt….. Mulla on tänään toiseksi viimeinen työpäivä….. Toisaalta olisin toivonut, että kukaan ei olisi tavallaan huomannut, tai reagoinut asiaan mitenkään. Suunnittelin, että kaikessa hiljaisuudessa kuittaan omat avaimet kassakaapin listaan ja laitan kamat valmiiksi, jätän puhelimen pöydälle ja vaan lähden ensi maanantaina. Toissapäivänä minulle ei puhuttu ollenkaan… Olen pitänyt huolen siitä että olen toiselle työntekijälle sanonut joka päivä huomenta ja lähtiessä moikannut. Ja aina iloisella asenteella, vaikka kuin ois ketuttanut. Toissapäivänä hän onnistui luikahtamaan omaan huoneeseensa sillä tavalla etten huomannut. Mitään hän ei sitten koko päivä minulle sanonutkaan…. Kuuntelin siis äänikirjaa samalla kun tein töitä. Tänään hommat näyttää siltä että armas työtoverini on ilmoittanut kaikille muille ympäri suomen että en ole enää töissä….. Minun homma on ollut näin perjantaisin laskutta kaikkien toimipisteiden keikat. Perjantai menee aina nopeasti, kun sähköposti pimputtaa ja työmääräimiä tipahtelee ja laskuja pitää tehdä sitämukaan. Puhelin ei ole soinut ja sähköpostia ei ole tullut…..Tätäkö tämä on nyt sitten tänään ja maanantaina??? En jotenkin pidä tästä tilanteesta…. Toisaalta tekisi mieli heittää hanskat tiskiin ja lähteä kotiin, mitä ihmettä mä täällä teen jos mulla ei ole edes mitään töitä??? mutta toisaalta itsetuntoni ei anna periksi. tulen varmaan vain kiusallani sitten pyörittelemään peukaloita. Ärsyttää!!!!

Noh, jotain hyvääkin, sain eilen kaikki kirppiskamat kasattua…. Niitä olikin aika reilusti. Toisaalta minulla on superpaljon tavaraa, mutta minulla on myös henkinen kiintymys tavaroihini. Tämän sain siltä ja siltä, silloin oli sellaiset synttäri ja tämän sain siltä pojalta ja silloin oli paikalla näitä ja näitä tyyppejä. Tavaroihin on latautunut niin paljon muistoja ja kaikkea mahdollista että on vaikea luopua. Sitten tuli mieleen, että mitä jos se tai se kaveri käykin sillä kirppiksellä ja huomaa että mä siellä myyn hänen antaman joululahjakipon tai synttäri juttua tai jotain muuta. Huh, huh. Kyllä ihmismieli on kummallinen. Sain kuin sainkin 2 isoa pahvilaatikollista kirjoja ja tavaroita. Vaatteitakin olisi ollut, mutta tämä kirppispaikka on sellainen missä ei ole rekkiä 😉 seuraavalla kerralla sitten lähtee vaatteet myyntiin.

 Sitten Päivän hauskuutus 😀

Puoliskollani on tänään syntymäpäivä. Hän on ollut koko yön töissä ja ajattelin ilahduttaa häntä viestillä. Minä oli viiden aikaan aamulla kirjoittavinaan suklaakonvehdeilla sänkyyn, että Rakastan sua…. Sain kiitos viestin kuvan kera myöhemmin töihin, silloin repesin 😀 multa oli silloin aamun pimeinä tunteina jäänyt muutama kirjain välistä….. Noh, viesti meni kumminkin perille ja hän kyllä tiesi mitä tarkoitin 😉 Onneksi tänään lähdemme viettämään rakkausviikonloppua, ilman lapsia ja ilman koiraa… kylpylään…..