Kuinkas sitten kävikään
On jälkipuinnin aika ja puitavaa on paljon. Onnistumisprosenttini on 75 ja se vaikuttaa hyvältä. Yleisarvosana omasta suorituksesta jää kuitenkin jonnekin tyydyttävän paikkeille, koska en millään pystynyt ennustamaan niitä tapoja joilla voitot tulivat tai pelin kulkua. Tämä penkkiurheilu on juuri sen vuoksi niin hienoa. Käydään Mestareiden liigan puolivälieräkierros vielä fiilistelymielessä läpi. Lisähuomiona mainittakoon vielä, että väsymys verotti taasen omaa katsomiskokemusta. Sen kanssa on nyt kuitenkin elettävä.
Manchester City – Liverpool. Yhteistulos 1 – 5, Liverpool jatkoon. Ai ai. Tässä kävi kuten toivoin ja myös arasti ennustin. Alkuun oli kyllä ihan hirveää. Yhtäkkiä kolmen maalin johto tuntui olevan helpostikin saavutettavissa. Mutta niin vain Liverpool kesti ja käänsi pelin. Salah pelaa muuten mm-kisoissakin eli Egyptikään ei enää ole epäkiinnostava joukkue.
Roma – Barcelona. Yhteistulos 4 – 4, Roma jatkoon vierasmaalilla. Omaksi puolustuksekseni haluan sanoa, ettei tätä tulosta olisi kauhean moni muu (ei-roomalainen) voinut ennustaa. Lopputulema oli kuitenkin upea asia. Vaikka joskus sydämeni on sykkinytkin Barcalle hiukan voimakkaammin, pidän yllätyksistä ja siitä, että joku ennakkoon heikompi kampeaa voittoon. Italialaisista miehistä puhuttaessa on vielä sanottava, että Daniele De Rossi on aika ihana (vaikken tunnekaan häntä henkilökohtaisesti).
Bayern München – Sevilla. Yhteistulos 2 – 1, Bayern jatkoon. Tämä oli ehkä vähiten jännittävin ottelupari kaikista. Tuloskin oli odotettu. Sevillan vierastasuri olisi kaikissa muissa tilanteissa ollut verrattavissa voittoon, paitsi tässä, jossa yhteismaalit ratkaisevat.
Real Madrid – Juventus. Yhteistulos 4 – 3, Real jatkoon. Kyynel. Ennustin Gigin itkua. Luulen, että se nähtiin pukukopissa. Olisin myös itse voinut itkeä ja ehkä niin teinkin. Ei saatana mikä peli ja loppuratkaisu. Realin rankkarituomiosta voidaan olla montaa mieltä. On kuitenkin aina yllättävää, että tuomari käyttää diktaattorin valtaansa epäselvässä tilanteessa lisäajan viimeisellä minuutilla. Kyllä tämä oli vääryys, sanokaa mitä sanotte. Buffiksen punainen kortti vielä jotenkin korosti sitä surua ja pettymystä. Miksi pelin piti päättyä näin? Miksi ei voinut edes mennä jatkoajalle. Yritän päästä tästä nyt yli, vaikka vaikeaa se on.
Yhteenvetona voi sanoa, että melkein kaikki pelit olivat trillereitä ja mielenkiintoista peliä. Katsojana olisin voinut panostaa enemmän, mutta kun jossakin välissä on myös nukuttava. Jatkossa panokset sen kuin kovenevat. Huomenna on ilmeisesti arvonta, joten sen jälkeen tiedetään ketkä pelaavat vastakkain. Oma pelini on kuitenkin selvä. Välierissä kannatan Liverpoolia ja Romaa.