- Ruokakaupassa käynti. Miten voikin olla, että viikottainen kauppa-asiointi on nykyään kuin jännittävä seikkailu. Suunnittelen sitä jo monta päivää etukäteen. Kirjoitan listaa, korjaan ja lisäilen. Kaupassa on toki oltava tehokas ja nopea. Ei norkoilua tai turhaa ajan tuhlausta. Silti siellä käynnin jälkeen tuntuu kuin olisi käynyt suuremminkin ihmisten ilmoilla. Että on täällä muitakin tyyppejä olemassa.
- Televisio. Alkuun haluan painottaa, että kyllä, olen myös lukenut kirjoja. Mutta sarjoja vasta olenkin katsonut. Yllättäen Netflixin ohi on kirinyt Yle Areena, jossa on sisältöä moneen makuun (esim. Le Bureau = le poröö, The Battle of the Fittest Couples). Kiitos, kiitos ja vielä kerran kiitos. Sisko vinkkari Australian Ensitreffit alttarille ohjelmasta ja luulen, että bingaan sitä seuraavaksi. Ai tätä autuutta.
- Podcastit. Tarkemmin: true crime podcastit. Tiedän olevani myöhässä tämän hurahtamisen suhteen. Kuinka onnellinen kuitenkin olenkaan, että intoutuminen tapahtui juuri nyt. Kävelyt venyvät helposti toiseen tuntiin, koska aika kuluu kuin siivillä kauheuksia kuunnellen. Saatan kuunnella niitä kotonakin. Eilen pohdin voisinko mennä nukkumaan kuulokkeet korvilla.
- Ruoka. Olen aiemminkin ollut pieni suuri kulinaristi. En syö ruokaa polttoaineena vaan se on minulle nautinto. Minä jopa pidän arkiruoanlaitosta. Luonashetket ovat nyt päivieni suurin ilo. Ah sitä ihanuutta, jos olen tehnyt moussakaa tai lasagnea. Tai itseasiassa mitä vaan. Ruoka kuin ruoka. Minä tykkään.
- Jumppa. Tai tarkemmin: jumpan jälkeinen tunne. Olen yrittänyt petrata tässä ja nauttia myös itse liikuntasuorituksesta. Joskus sen aloittaminen tuntuu kuitenkin vain pakolliselta pahalta. Tiedän joka tapauksessa olevani tyytyväinen, kun päivittäinen hikoilu on tehty. Olen jopa päätynyt jumppaamaan pohkeitani. Tähän on tultu.
- Meikkaus. Laitoin eilen meikkiä naamaani ensimmäisen kerran puoleentoista kuukauteen. Syynä tähän oli työpaikan vappuvideokokous. Aiemmin ollaan kokoustettu ilman kameraa. Olipas jännää ja myös kivaa. Farkkuja en sentään laittanut jalkaani. Joku raja tässä sentään on.