Ja sitten tuli kesä

Kesä tuli neljän päivän aikana. Viime viikon keskiviikkona starttasin automatkan kohti Etelä-Savoa. Puissa ei ollut pahemmin lehtiä, mutta aurinko paistoi. Siellä ollessani kesä saapui sekä Etelä-Savoon että Helsinkiin. Vihreää on kaikkialla, ulkona tarkenee olla lyhythihaisessa ja mielen valtaa kokoaikainen jäätelön himo.

Minulla oli alkuvuodesta suuria suunnitelmia. Piti harjoitella leuanvetoja, tehdä lantionnoston ennätyksiä ja elää kaikin tavoin terveellisempää ja kurinalaisempaa elämää. Hetken meni hyvin, mutta sitten tuli korona. Olen jatkanut liikkumista, mutta syöminen ja kaikenlainen itsensä kurittaminen on väistynyt. Nyt pyrin lähinnä tekemään sitä mitä huvittaa (syömään jäätelöä) enkä miettimään tavoitteita. Kun sen sanoo ääneen kirjoittaa, niin huomaa että näinhän sen tuleekin mennä. Instagramissa seuraamani takapuolipainotteisesta salijumpasta jonkin sortin väitöksenkin tehnyt amerikkalainen tohtori painottaa aina postauksissaan jatkuvaa nousujohteista ylikuormitusta (=progressive overload). Vain sillä saa kuulemma tuloksia. Nooh. Nyt ei ole niitä tiedossa. Tai riippuu toki tavoitteista. Nyt tavoittelen hyvää oloa ja sitä, että pystyisin nauttimaan kesästä olosuhteet huomioiden parhaalla mahdollisella tavalla. Luulen, että se tavoite on saavutettavissa.