Huomenna sitten

Koen vakavaa motivaation puutostilaa. Uuden vuoden postauksissa, joista siis on vain noin kaksi viikkoa aikaa, suunnittelin vaikka millaisia kuntokuureja. Olen kunnostautunut lähinnä istumisessa ja makaamisessa. Olo on sen mukainen. Olen ollut kipeänä. Olen ollut laiska. Olen ollut väsynyt. Olen ajatellut, että ansaitsen levon kovan henkisen kuormituksen jälkeen. Kaikki tämä on totta. Toisaalta oloni voisi olla paljon mukavampi ja energisempi, jos olisin pitänyt kiinni edes jonkinlaisesta liikuntasuunnitelmasta.

Töissä joudun usein kamppailemaan asiakkaiden motivoimisen kanssa. Kuinka muuttaa tapoja, jotka ovat olleet vallalla vuosikausia. Ymmärrän heitä nyt hiukan paremmin. Siinä vain käy niin. Yhtäkkiä on kulunut vuosi, eikä liikkumisen aloittaminen olekaan enää niin yksinkertaista tai helppoa. Sanoisin tällaisessa tilanteessa, että kannattaa tehdä ennemmin pieniä muutoksia kuin pyrkiä suuriin ja dramaattisiin vaihdoksiin. Aloita jostain. Mieti vasta myöhemmin tarkkaa strategiaa.

Tässä kaiken kansan ja noin kahden lukijani edessä vannon: aloitan aktiivisemman elämän ensi viikolla. En maanantaina, koska silloin on muita juttuja, mutta tiistaina viimeistään. Menen salille ja teen jotain. Se riittää vuoden ensimmäiseksi kerraksi. Salikäynnin lisäksi yksi edes hiukan juoksua muistuttava lenkki olisi kiva, mutta katsotaan nyt. Pikku hiljaa hyvä tulee.