Lohkotut

Suomessa on hallituskriisi ja huomenna on itsenäisyyspäivä. Minulla on kuitenkin Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen EM-kisojen lohkoarvonta käsittelemättä. Huuhkajat päätyivät B-lohkoon Belgian, Tanskan ja Venäjän kanssa. Otteluita pelataan Kööpenhaminassa ja Pietarissa. Ennustin aiemmin, ettei Suomella ole mitään mahdollisuuksia jatkoon. Tuolloin en edes tiennyt Suomen tulevia vastustajia. Nyt aion ottaa positiivisemman, mahdollisesti myös utopistisemman näkökulman.

Kaikki muistavat viime EM-kisojen Islannin. Myös Wales yllätti. Entäs Kroatia 1998 tai Kreikka 2004. Kaikkia yhdistää se, ettei kukaan odottanut ennen kisoja mitään. Tai ainakaan mitään kauhean hyvää. Suomella on nyt mahdollisuudet samaan.

Venäjä. Voi olla joko todella kova vastustaja tai alisuorittaja. Viime MM-kisoissa tuntui siltä, että joku (Putin) oli maksanut jollekin (FIFA), jotta tuomarit ovat suopeita ja maa voittaa. Kyllähän Venäjä myös pelasi hyvin. Uskon kuitenkin tämän joukkueen ailahtelevuuteen. Siinä piilee Suomen mahdollisuus. Puksu läpi, pari maalia, Luke torjuu ja Suomi ottaa voiton. Tämä on aivan mahdollinen skenaario.

Tanska. Tässä on kova ja energinen joukkue. Toisaalta kyseessä  on myös maa, joka pelasi viime MM-kisoissa Ranskaa vastaan yhden historian tylsimmistä jalkapallo-otteluista. Tämä on paljon sanottu, koska lähtökohtaisesti en pidä jalkapalloa ikinä tylsänä .Tuo peli oli sitä. Tästä ennustan mahdollisuutta yhtä tylsään, mutta suomalaisten kannalta riemuisaan 0-0 tasuriin. Tim Sparv saa kuittailla seuratovereilleen jälkikäteen.

Belgia. Kröhöm. Periaatteessa Suomen pitäisi hävitä ja paljon. Mahdollisesti nolostuttavalla tavalla ja suurimaalisesti. Toisaalta, jos en aivan väärin muista (toivottavasti en), niin viimeiset kuusi peliä Belgiaa vastaan ovat päättyneet Suomen kannalta paremmin kuin hyvin. Tuloksena kolme voittoa ja kolme tasuria. Ei yhtään häviötä. Jos joku ottelu hävitään, niin se voisi olla tämä. Toisaalta romanttinen ja runollinen mieleni näkee myös eeppisen puolustuskamppailun, Paulus Arajuuren ja Joona Toivion sekä Hrádeckýn lukemattomat viime hetken pelastukset. Kiihkeän selostuksen ja uskomattoman onnen, kun Pohjanpalo tekee voittomaalin/tasoituksen lisäajalla. Näinkin voi käydä.

Ennustukseni saattavat mennä kaamealla tavalla metsään. Silloin aion kieltää kaiken. Jos osun oikeaan, nostan tämän kirjoituksen uudestaan kovalla hälinällä esiin.