Odottava tunnelma

Kröhöm. Oraakkelin ennustukset menivät metsään ja pahasti (huomatkaa kuinka puhun hänestä kolmannessa persoonassa, ihan kuin kyse ei siis olisi ollut omista spekuloinneistani). Tavallaan kaikki meni ihan niin kuin sopi olettaakin. Ennakolta paperilla vahvemmat menivät jatkoon. PSG jyräsi Leipzigin ja Bayern Lyonin.

PSG pelasi kuin joukkue, jolla on itsetunto kohdillaan. Ranskan liigaa ei lueta mukaan maailman kovatasoisimpiin jalkapalloliigoihin (joita taas ovat perinteisesti olleet Englanti, Espanja ja Italia). Silti pariisilaisseura on jo pitkään kuluttanut rahaa, kuin se olisi maailman huipulla. Nyt sille ehkä vihdoin saadaan jotakin katetta. Erityisesti Neymar on taistellut kummituksia vastaan. Monet (myös minä) kritisoivat aikanaan lähtöä Barcasta. Mitä järkeä on vaihtaa seuraan, jossa ei vaan voi saavuttaa mitään isoa. Nooh. Nyt on se iso juttu on käsillä.

Bayernin tapauksessa taas lopputulos oli enemmän kuin odotettu. Tavallaan ottelua voi jopa sanoa tasaiseksi, vaikka tosiaan lopputulos 3-0 kertoo toki ihan selvästä pelistä. Lyonin alkuvartin paikat ja paitsioansan murrot antavat kuitenkin olettaa, että tämä saksalainen muuri on rikottavissa. Toinen juttu on tietysti se, että riittääkö sekään jos Bayern tekee maaleja sillä tahdilla mitä on tehnyt.

Lukekaa seuraava pätkä omalla vastuulla. Pahoittelut jo etukäteen. Voin tällä hetkellä summata tunnelmani näin:

Jälkeen pitkän kevään ja kesän, hiljaisuuden ja koronan

Mä seuraavaa jalkapallo-ottelua kiihkeästi odotan

Horisontissa siintää Valioliiga, ennen sitä Eurooppa ja Mestarit

Löydät minut sohvannurkasta, minut, vihannekset ja dipit

–

Ei tullut Huuhkajien vuotta, ei tullut arvokisoja

Tuli kotijumppaa, pihapelejä, Valioliigaheinäkuu ja uusintoja

Kohti syksyä katse kääntyy, kasvomaski, aalto ja karanteeni

Kaikki tämäkin on joskus ohi, otetaan kaikki nyt irti