Boxing day

Tapaninpäivä on Valioliigassa legendaarinen päivä. Silloin pelataan pelejä. Paljon pelejä. Perheet kokoontuvat katsomoihin joko kotona, pubissa tai kentän laidalla. Minäkin kannoin korteni kekoon. Katsoin, kun Liverpool vahvisti Valioliigan kärkipaikkaansa. City (kity) hävisi Leicesterille samaan aikaan kuin Pool nuiji Newcastlen 4-0. Tottenhamkin on noussut sarjassa toiseksi. Tässä kohtaa on hyvä pitää mielessä, että kausi on noin puolessa välissä. Mitä vaan voi tapahtua.

Ottelutapahtumien sijaan haluan kuitenkin nostaa esiin Boxing day-käsitteen. Onko tällaista Suomessa? Lyhyesti: ei. Pitkästi: tavallaan. Mutta ei jalkapalloon liittyen. Tapaninpäivän jalkapallokimarassa isoin juttu on se, että jokaiselle on jotakin. Pelejä pelataan niin Valioliigassa kuin alemmillakin sarjatasoilla. Kaikkiin peleihin riittää katsojia. Ihmiset viettävät joulupyhiä omaa joukkuetta kannattaen ja samalla yhdessä aikaa viettäen.

Suomessa tällainen ilmiö saattaa urheilussa liittyä ainoastaan yksittäisiin peleihin tai kisoihin. Viittaan tällä esimerkiksi jääkiekon MM- tai olympialaisten finaaleihin tai vaikka olympialaisten keihään loppukilpailuun. Mutta se ei ole sama asia. Hetkittäinen yhteisöllisyys urheilun ympärillä vastaan kokonainen urheilukulttuuri. Näitä ei voi välttämättä edes verrata. Kiitoksen haluan antaa Viaplayn studiotiimille. Ville Klinga on edelleen joululomalla, joten Pasi Rautiainen on ottanut studioisännän hommat hoitaakseen. Mika Kottila ja Keith Armstrong ovat myös mukana. Studio on koristeltu joulun kunniaksi ja kaikki tapahtumat analysoidaan tarkkuudella ja asiaankuuluvalla paatoksella. Meille suomalaisille tapaninpäivä merkitsee pääosin jotain muuta kuin penkkiurheilupäivää. Arvostan Viaplayn studion panostusta tunnelman luomiseen.

Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Hei tonttu-ukot hyppikää

Joulu on syömisen, loikoilun ja rauhoittumisen aikaa. Itsensä kurittaminen ei kuulu jouluun.

Joitakin vuosia sitten oli toisin. Kipuilin kaupunkijoulun kanssa, joka oli minulle uusi tuttavuus melkein 30 vuoden maalaisjoulun jälkeen. Ratkaisin ongelman hikoilulla. Aatto-, joulu- ja tapaninpäivä alkoivat kuntopyöräilysessioilla. Treenihetkiin kuului olennaisena osana Taistelutoverit-sarjan katsominen. Yksi jakso oli noin tunnin. Se oli myös riittävä polkemisaika. Sisäpyöräilyn jälkeen saunoin. Loppuillan pystyi keskittymään ruokaan ja lepoon ilman tunnontuskia.

Pari vuotta sitten siskoni tutustutti minut HIIT-tyyppiseen harjoitteluun. Hypimme käytännössä koko joulun. Kellon piippauksia ja tömistyksiä. Hikeä ja huohotusta. Sitä oli meidän joulumme.

Tänä vuonna on toisin. Tavoitteena on pitää sykkeet matalalla. Unohtaa kaikki mahdolliset velvollisuudet ja pakot. Tärkeintä on nollata mieli ja tehdä juuri sitä, mikä tuntuu milläkin hetkellä hyvältä. Syksy on ollut täynnä velvollisuuksia, että nyt on rauhoittumisen aika.  Ensi vuonnakin ehtii rehkiä.

Hyvinvointi Liikunta Mieli Terveys