Heinäkuun helteet ja irtautumisen kolme vaihetta
Kesä on kauneimmillaan. Ilma väreilee kuumuudesta. Auringon valo on niin kirkasta, että silmiä on pakko siristää. On Suomen oloissa poikkeuksellinen kesä. Itse paahdan tällä hetkellä vielä sisätiloissa töitä. Onneksi tai epäonneksi omalla työpaikallani ei juuri ole ikkunoita, joten en tiedä mistä jään päivien aikana paitsi.
Jalkapallon MM-kisojen päättymisestä on nyt aikaa noin puolitoista viikkoa. Penkkiurheilijana elän tyhjäkäyntiä. Jotain tarttis tehdä. Ei kuitenkaan ole motivaatiota tai toisaalta kohdettakaan. Joutuuko tässä nyt sitten itse urheilemaan (#kämmenhaaste2018) vai pitääkö alkaa seuraamaan jotain uutta lajia. Olen huomannut omassa kisatapahtuman jälkeisessä ajassa tiettyjä peruspiirteitä, jotka liittyvät arvokisojen jälkeiseen aikaan.
- Kisojen jättämä tyhjiö alkaa konkretisoitua vasta jälkikäteen. Iltaisin on aikaa. Todella paljon aikaa. Se on hyvä ja paha asia. Toisaalta voi urheilla, istua ilta-auringossa kalliolla koiran kanssa, lukea kirjaa tai vaan möllöttää Netflixiä katsoen. Välillä saattaa muistella sitä, kuinka pari viikkoa sitten tähän samaan aikaan tuli joku tietty peli. Siihen päälle syvä huokaus ja kaihomieli. Olispa kisat.
- Uusia ihmisiä kohdatessa huomaan pakostakin hakeutuvani tutun ja turvallisen aihepiirin pariin. ”Nooh. Seurasitko kisoja? Muistatko sen ja sen pelin? Mites se Saksa”. Ja tähän päälle myhäilevää naurua. Jalkapallokeskustelu lähentelee sääkeskustelua. Siitä voi puhua aina ja ikuisesti. Lähes jokaisella on jotain sanottavaa siitä. Vaikka sitten vain kommentointia, ettei se kiinnosta. Siitäkin voi puhua.
- Lopullinen irrottautuminen tapahtuu konkreettisesti jonkun uuden lajin tai tapahtuman ottaessa vanhan paikan. Vielä ei olla siinä. Viikonlopun yleisurheilupläjäys oli hyvä alku. Ollaanpa nyt silti rehellisiä: Kalevan kisat eivät ole jalkapallon MM-kisat. Ennustan, että viimeistään yleisurheilun EM-kisojen aikaan alan aktiivisesti innostua jostain muusta kuin jalkapallosta. Syksyllä Mestareiden liigan käynnistyessä mieli alkaa jo siirtyä eteenpäin.
On tärkeää, ettei kukaan kiirehdi tai hoputa tätä irtautumisprosessia. Jokainen tarvitsee oman aikansa eteenpäin siirtyäkseen. Kisalehtien vienti kaapin perukoille. Kisaveikkauksen lopullisten tulosten julkistaminen. Keltavihreän paidan pesu ja viikkaus takaisin hyllylle. Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Onneksi kohta alkaa loma.