Yhteen hiileen

Elämme poikkeuksellisia aikoja. Jos luen liikaa uutisia, syke nousee ja pelottaa. Toisaalta tilanteen tasalla on myös hyvä olla, jotta tietää missä mennään ja kuinka toimia. Urheilumaailma on antanut oman panoksensa Koronan vastaisessa taistelussa. Suuret eurooppalaiset kansalliset jalkapallosarjat jäävät tauolle. Samoin kävi Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan kanssa. F1-kauden alku viivästyy. Ensi viikolla saamme tietää jalkapallon EM-kisojen kohtalosta. Olympialaisista emme vielä tiedä. Muista lajeista muun muassa NHL ja NBA ovat tauolla.

Valioliigan osalta sanon tämän: tämän kaiken kauheuden keskellä on myös hiukan hassua, että Korona iskee juuri silloin, kun Liverpool olisi ensimmäistä kertaa voittamassa nykymuotoista Valioliigaa. Oh the irony! Veikkaan, että koko liiga jää kesken ja mestaruutta ei jaeta. Ei mennyt putkeen Poolilla siis tämäkään kausi. Tämä käänne vaikuttaa luonnollisesti myös Fantasy premier liigaan. Sekin jää tauolla. Tämä on suoraan sanottuna helpotus itselleni, sillä olin hiljalleen vajoamassa pohjalle. Nyt ei tarvitse sitten miettiä sitäkään, vaan voi panikoitua ja pohtia muita asioita.

Huuhkajien kannalta ollaan myös sattumusten äärellä. Vielä emme siis tiedä miten EM-kisojen käy. Rohkenen kuitenkin jo arvailla, että nekin peruuntuvat. Sen kerran kun Suomi kisoihin selviytyy ja käy näin. Kaikki on toki suurta sattuman kauppaa. Silti jännä juttu.

Luin aamun Helsingin Sanomista jääkiekon Liigan kauden lopettamisesta kesken. Päätökseen vaikuttivat vahvasti pelaajat, jotka kokivat että kausi tulisi päättää välittömästi. Helsingin IFK:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen kiteytty asian koskettavasti. ”Tässä on paljon suuremmista asioista kyse, me pelaamme vain lätkää. Jääkiekko ja IFK kylllä selviävät.” Näinhän se on. Nyt jos joskus pitää ajatella kokonaisuutta ja yhteistä hyvää. Kyllä me tästä selviämme, vaikka hetkittäin ahdistaakin aivan kauheasti.

Puheenaiheet Mieli Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Keep calm and carry on

Viime sunnuntaina tapahtui padelpelin aikana ikävä juttu. Yksi pelaaja loukkaantui, katkaisi akillesjänteensä. Toimin kuin sumussa. Siinä vaiheessa kun näin kuopan siinä, missä jänteen olisi pitänyt olla, tiesin että edessä olisi pidempi kuntoutuminen. Onneksi asiantuntevaan hoitoon päästiin nopeasti ja toipuminen on jo alkanut. Erityisen pahalta tuntui se pelin aiheuttaman ilon ja riemun äkillinen vaihtuminen huoleen ja murheeseen. Padelia ei tulla tuolla porukalla pelaamaan enää koskaan.

Olen itse ollut onnekas. Olen välttynyt suuremmilta loukkaantumisilta. Pahin taitaa olla selän venäyttäminen lantion nostossa parisen vuotta sitten. Sain voimakkaan hermo-oireen, jonka seurauksena luulin hetken, etten pääse salilta kotiin. Katastrofisaatio toteutui täydellisesti, kun ehdin jo ajatella, että ikinä enää pysty urheilemaan. Näin ei onneksi käynyt. Tein ensiapuliikkeitä kotona ja oire oli jo seuraavana päivänä huomattavasti helpottunut. Tajusin, että kyllä sieltä vielä noustaan.

Tällä hetkellä eletään ahdistavia aikoja. Se jokin, mikä vielä äsken oli uutisissa kaukainen, siellä jossain Kiinassa tapahtuva asia, onkin nyt täällä. Ystävien ja perheen kesken jaetuissa hetkissä piilee yhtäkkiä vaara. Töihin ei voi mennä, vaan täytyy olla etänä. Kaupassa hamstraa tiedostetusti ja tiedostamatta vessapaperia ja säilykkeitä. En pelkää itseni vaan muiden puolesta. Myös omassa perheessä on ihmisiä, joilla on heikentynyt immuunipuolustus. Parasta mitä voin tehdä, on pysyä heistä kaukana. Tärkein teko mitä voit tällä hetkellä tehdä, on erakoitua. Olisi helppo ajatella, että se tulee jos on tullakseen. Ei siihen voi itse vaikuttaa. Tässä tapauksessa voi. Pysy kotona, katso vaikka vuoden 95 MM-finaaliin uusintaa ja välttele ihmiskontakteja. Kerrankin suomalaisia suositellaan pysymään erossa muista. Sitä kehotusta kannattaa totella.

Puheenaiheet Mieli Ajattelin tänään