Ryhdistäytyminen

Koronakupla on puhkeamassa pikku hiljaa. Viimeisten kuukausien aikana olen saanut keskittyä lähinnä etätöihin, leipomiseen ja television katseluun. Ensimmäisen kahden kuukauden aikana en pitänyt kertaakaan farkkuja. Nyt ne on laitettu päälle jo parisen kertaa. Henkilökohtaisella tasolla suurin paukku on Englannin Valioliigan paluu. Kolme kuukautta on mennyt ilman pelejä. Alussa kärsin tuskaa. Nyt olen jo tottunut. Oliko liveurheilu joskus ihan oikea juttu?!

Näillä näkymin Valioliigakausi olisi jatkumassa 17.6 lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että myös fantasiamaailman vastine tekee paluun. Ennen taukoa tilanteeni Fantasy Premier Leaguessa oli huono. En ole jaksanut käynnistää sovellusta tai pähkäillä tilannettani kertaakaan liigan tauon aikana. Olen yrittänyt tietoisesti unohtaa omat olemattomat pisteeni. Nytkin ajatus pelaamisesta tuntuu raskaalta. Ei itse pelian vuoksi, vaan oman huonouden. Jos olisin miniliigamme kärjessä, puhkuisin intoa. Nyt kun olen hännillä, minua lähinnä ärsyttää. Taas joutuu tekemään analyysiä, strategioimaan ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä pettymään. Oi miksi en ole luonnonlahjakkuus pelitulosten ennakoinnissa?

Tämä loppukausi täytyy ottaa oppimisen ja nautinnon kannalta. Harvemmin (toivottavasti ei enää koskaan) Valioliigaa pääsee seuraamaan keskikesällä. Pisteistä viis. Yritän pitää hauskaa. Omassa päässäni tämä kuulostaa laimealta, vaikka kuinka yritänkin sanoa sen ponnekkaasti ja innostusta puhkuen. No. Kaikenlaiset tunteet sallittakoon. Ollaanhan tässä sentään edelleen pandemian pyörteissä. Muistelen kuitenkin, että jossain kohtaa kevättä asetin tavoitteita FPL-kautta ajatellen. Yksi tavoite taisi olla 90-pisteen ylitys (HUOM! En edes uskaltanut haaveille kolminumeroisesta luvusta). Sitä lähdetään siis tavoittelemaan. Teen parhaani ja katson mihin se riittää.