Sarjasuositus
Vaikka en jouluna varsinaisesti lomaillutkaan, niin tein tietoisen päätöksen olla tekemättä mitään järkevää. Tuloksena oli paljon television katselua ja kirjojen lukemista. Katsoin pikkuveljen suosituksesta Netflix-dokumenttisarjan Sunderland ´Til I Die. Dokumentti seuraa vastikään Englannin Valioliigasta Mestaruussarjaan tippuneen perinteikkään Sunderland AFC-jalkapallojoukkueen taivalta.
Nyt seuraa juonipaljastuksia.
Joskus männävuosina pohdin, että saman tyyppinen dokkari olisi voitu tehdä esimerkiksi Huuhkajista Mixun tai Backen kaudella. Tragikoominen otos urheilumaailmasta, kun mikään ei suju. Sen dokumentti nimittäin tavoittaa. Itse tiesin jo sarjan alussa, miten joukkueelle käy kyseisellä kaudella, joten se teki kaikesta kahta kauheampaa katsottavaa. Erityisesti seurajohdon ja kabinettihenkilöiden täydellinen ymmärtämättömyys joukkueen tilanteesta on jollain tavalla surullista seurattavaa. Miten he voivat olla noin pihalla? Toisaalta taas kannattajien turhautuminen ja suoranainen raivo ja viha koskettavat myös. Se tunnelataus syntyy vain, jos kyse on jostain oikeasti tärkeästä. Ja sitä Sunderland AFC kannattajilleen on.
Sarja on myös kuvattu hienosti. Erityisesti ottelupätkät ja hidastukset hivelevät silmää. Se pelin kauneus ja kauheus. Yhdessä hetkessä ollaan maailman valtiaita ja toisessa epätoivo valtaa mielen. Kaikki on niin pienestä kiinni, vaikka oikeasti ei kuitenkaan. Harvoin onnella on tekemistä menestyksen kanssa. Kyllä sen eteen on tehty töitä jo paljon ennen, kun se saavutetaan. Samoin huonoja merkkejä on ilmassa jo pitkään, ennen kuin mitään oikeasti pahaa alkaa tapahtumaan. Suosittelen tätä sarjaa:
- Kaikille, jotka rakastavat brittifudista
- Kaikille, jotka pitävät suurista tunteista
- Niille, joita kiinnostaa nähdä, miten suuri koneisto liikkuu ihan vain keskisuuren englantilaisen sarjajoukkueen ympärillä